Kuukausittainen arkisto: marraskuu 2016

Toimitusjohtajasopimuksesta ja kilpailukiellosta

Osakeyhtiön toimitusjohtaja on yrityksen hallintoelin samaan tapaan kuin hallitus ja yhtiökokous. Toimitusjohtaja ei siis ole työsuhteessa yritykseen. Toimitusjohtajan asemaa ja tehtäviä säännellään lähinnä osakeyhtiölaissa, avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetussa laissa sekä osuuskuntalaissa. Toimitusjohtajan vastuu on samankaltaista kuin yhtiön hallituksen vastuu.

Kirjallinen sopimus

Toimitusjohtajasopimuksen huolellinen laadinta on erittäin tärkeää sekä toimitusjohtajan että yhtiön kannalta. Toimitusjohtajasopimuksessa määritellään toimitusjohtajan ja yhtiön oikeudet ja velvollisuudet. Toimitusjohtajasopimus ei ole työsopimus eikä siihen näin ollen sovelleta työlainsäädäntöä vaan yleisiä sopimuksia koskevia oikeussääntöjä ja periaatteita. Siinä voidaan kuitenkin viitata työsopimusoikeudellisiin määräyksiin. Esimerkiksi lomaetuuksien voidaan sopia kertyvän vuosilomalain mukaan. Toimitusjohtajan eläke määräytyy kuitenkin työeläkelainsäädännön mukaisesti.

Johtajasopimus määrittää palvelussuhteen ehdot ja sopimus on hyvä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältettäisiin sopimukseton tila ja jotta sopimus olisi voimassa osapuolten välillä heti palvelussuhteen alkaessa. Johtajasopimuksen laatimiseen ja ehtoihin tulisi paneutua huolella sitä tehtäessä, koska hyvin ja kattavasti laadittu sopimus on tärkeä yrityksen kannalta ja siihen panostaminen laatimisvaiheessa saattaa tuoda säästöjä myöhemmässä vaiheessa.

Toimitusjohtajasopimuksen keskeiset kohdat

Sopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Yritys ja toimitusjohtaja voivat sopia palvelussuhteen kestosta aivan vapaasti.  Myös toimitusjohtajan eläke-etuuksista sekä kilpailukiellon velvoittavuudesta sopimuksen päättymisen jälkeen kannattaa sopia. Jos toimitusjohtaja jää työttömäksi, hänen on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mikäli hän on kuulunut työttömyyskassaan.

Palkka, palkkiot ja kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä määritellä huolella, miten toimitusjohtajan palkitseminen tapahtuu, jotta hänen toimintansa ohjautuu oikeaan suuntaan eli kohti yhtiön strategisia tavoitteita. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio muodostuu yleensä kuukausipalkasta ja erilaisista luontoiseduista ja/tai kannustinjärjestelmästä sekä mahdollisesta yksilöllisestä eläkepaketista. Palkkioon saattaa kuulua myös osakeomistusta tai -optioita.

Sopimuksessa olisi hyvä sopia ainakin palkasta tai palkkiosta, mahdollisista optioista, erilliskorvauksista, eläke-etuuksista, bonuksista ja muista mahdollisista etuuksista sekä vastuuvakuutuksesta. Keskeistä palkkaukseen liittyen on sopia myös työajasta, lomasta, lomakorvauksista sekä oikeudesta sairausajan palkkaan. Myös palkan tai palkkion tarkistamisen perusteet olisi syytä kirjata sopimukseen.

Erikseen tulee myös sopia kannustinjärjestelmästä, jos sellaista aiotaan käyttää. Yrityksen pitää päättää siitä halutaanko yrityksestä omistajille välitöntä taloudellista tulosta vai toimitaanko enemmänkin pitkällä tähtäimellä, jolloin taloudellinen hyvä realisoituu omistajille yrityksen arvonnousuna. Parhaiten toimivana kannustimena on pidetty lisäpalkkioita tai erilaisia bonuksia, jotka perustuvat suoraan yrityksen tuottamaan tulokseen.

Salassapitovelvollisuus ja kilpailukielto

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä sopia salassapidosta, kilpailukiellosta, rekrytointirajoituksesta sekä immateriaalioikeuksista; keksintöjen, tekijänoikeuksien jne. käyttö- ja hyödyntämisoikeuksista. Näiden tarkoituksena on suojata yrityksestä palvelussuhteen aikana saatuja tietoja. Näistä sovittaessa on järkevää määritellä tarkasti kilpailevan toiminnan sisältö, salassa pidettävät tiedot, sekä alkamisen ajankohta. Salassapitovelvollisuus jatkuu palvelussuhteen päätyttyä ja kilpailukielto kannattaa sopia jatkumaan myös tietyn ajan palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

Lisäksi on sovittava näiden rikkomisesta aiheutuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Normaalisti vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että vahinkoa on todellisuudessa syntynyt sekä, että toiminnalla ja syntyneellä vahingolla on syy-yhteys, joiden toteennäyttäminen saattaa olla hankalaa. Siksi yrityksen on suositeltavaa käyttää johtajasopimuksessa sopimussakkolauseketta, jolloin riittää, että näytetään toteen pelkästään sopimusrikkomus.

Kilpailukiellon hyväksyttävyydestä

Toimitusjohtajasopimuksessa voidaan kilpailukieltoa ja vastaavista kohdista sopia vapaammin kuin esimerkiksi työsopimuksissa, eli työsopimuslain pakottavat lainkohdat eivät tässä tule sovellettaviksi. Suomen lainsäädännössä toimitusjohtajien kilpailukieltoa koskevaa erityistä lainsäädäntöä ei ole olemassa. Tässä yhteydessä sovellettava lainkohta on lähinnä oikeustoimilain 38 §, joka kuuluu seuraavasti:

”Sopimus, jolla joku kilpailun estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan.”

Johtajasopimuksen kilpailukieltovelvoite tulee herkästi kohtuullistettavaksi esim. silloin, kun toimitusjohtaja joutuu kilpailukieltovelvoitteen vuoksi kohtuuttomaan tilanteeseen, eikä kykene harjoittamaan ammattiaan tai elinkeinoaan. Yhtäältä toimitusjohtajan kilpailukieltovelvoitteen kohtuuttomuutta voidaan välttää sillä, että kilpailukielto rajataan koskemaan joko hyvin suppeaa maantieteellistä aluetta tai ainoastaan tiettyä liiketoimintaa. Rajoittavina ehtoina voidaan käyttää myös tiettyjä yhtiöitä, joille ei saa tehdä töitä tai esim. yhtiön nykyisiä asiakkaita tai päämiehiä. Keskeistä tässä arvioinnissa on se, että toimitusjohtajalle jää todellinen mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan tai ammattiaan.

Toiseksi johtajasopimuksen kilpailukieltovelvoitteen kohtuuttomuutta voidaan rajoittaa myös siten, että yritys suorittaa toimitusjohtajalle kilpailukieltovelvoitteeseen sitoutumisesta erikseen määritellyn kohtuullisen korvauksen. Tämä on oikeuskäytännössä hyväksytty ja yleisesti käytössä oleva käytäntö vaikka sitä ei olekaan oikeustoimilain 38 §:ssä erikseen mainittu. Yritys voi maksaa toimitusjohtajalle esimerkiksi kuukausiperusteista korvausta niin kauan kuin kilpailukielto on voimassa. Mikäli tämä korvaus on kohtuullinen suhteutettuna velvoitteeseen/kilpailukieltoon, säilyy kilpailukielto kauemmin pätevänä kuin jos tätä korvausta ei maksettaisi.

Raportointivelvollisuus ja toimivallan rajoitukset

Lisäksi kannattaa sopia toimitusjohtajan raportointivelvollisuudesta yrityksen hallitukselle sekä toimivallan mahdollisista rajoituksista. Jotta rajoituksella kuitenkin olisi tosiasiallinen vaikutus, on järkevää sopia vahingonkorvausvelvollisuudesta toimivallan ylityksen seurauksena.

Menettelytavat sopimuksen päättyessä

Kun toimitusjohtajan ja yhtiön tiet kuitenkin joskus eroavat, on syytä etukäteen tarkkaan sopia millaisen korvauksen hän eri tilanteissa saa ja mitkä ovat menettelytavat sopimuksen päättyessä. Toimitusjohtajan sopimussuhde kun lopetetaan usein ilman ennakkovaroitusta.

Toimitusohtajasopimuksessa on syytä sopia irtisanomisesta, irtisanomisajasta, irtisanomisen vaikutuksista sekä työskentelyvelvoitteesta irtisanomisaikana. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajalla ei ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan, mutta tästäkin on mahdollista erikseen sopia. Toimitusjohtajalle voidaan maksaa esimerkiksi irtisanomisajan palkka, jolloin hän pysyy töissä irtisanomisaikana. Toinen vaihtoehto on erokorvaus, jolloin toimitusjohtaja lähtee yrityksestä välittömästi.

Suositeltavaa on kuitenkin sopia mahdollisuudesta irtisanomiseeb välittömin vaikutuksin, ilman irtisanomisaikaa, koska tällöin sopimus voidaan päättää heti luottamuspulan mahdollisesti vallitessa. Sopimuksen päättämisestä sovittaessa, voidaan sopia myös mahdollisesta erokorvauksesta, jos sellaista aiotaan päättämistilanteessa maksaa. Johtajasopimuksessa on syytä tarkoin ja yksityiskohtaisesti selvittää milloin erokorvausta maksetaan ja milloin ei makseta. Korvausvaihtoehtoja verotetaan eri tavalla. Irtisanomisajan palkka tuo työnantajalle normaalit palkan sivukulut. Koska erokorvaus on kompensaatio nopeasta lähtemisestä, palkan sivukuluja ei tarvitse maksaa.

Yrityksen kannalta on tarkoituksenmukaista sopia, että erokorvausta maksetaan vain silloin kun sopimus päätetään yrityksen puolelta tai kun toimitusjohtaja päättää sopimuksen yrityksestä johtuvasta syystä.

Erimielisyyksien ratkaisumekanismit

Siitä huolimatta, että johtajasopimuksen tekemiseen on todella panostettu ja sopimuksesta on tehty mahdollisimman kattava, syntyy valitettavasti riitoja. Tämän vuoksi on tärkeää jo sopimuksen tekovaiheessa varautua tällaisiin riitoihin kirjaamalla sopimukseen riitojen ratkaisua koskeva kohta. Tarkoituksenmukaisinta on usein käyttää välimiesmenettelylauseketta, jossa sovitaan riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesmenettelyä pidetään kalliina, mutta menettelyn ei-julkisuus, joustavuus, nopeus ja ratkaisun välitön lainvoimaisuus sekä täytäntöönpanokelpoisuus puhuvat sen käyttämisen puolesta.Välimiesmenettelyn ratkaisu on lopullinen eli siitä ei ole valitusmahdollisuutta. Välimiesmenettelyn etuihin kuuluu lisäksi se, kuten edellä on todettu, että se toimitetaan suljetuin ovin asianosaisten kesken, jolloin vältetään julkisesta oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuva negatiivinen julkisuus. Välimiesmenettelyä on käsitelty laajemmin kotisivuillani olevassa välimiesoikeutta käsittelevässä artikkelissa.

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Jari Sotka hoitaa yritysten sopimusneuvotteluja ja sopimusten laatimista suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Työsuhteet yrityskaupassa

Liikkeen luovutus ei pääsääntöisesti vaikuta työsuhteisiin, vaan ne siirtyvät sellaisinaan. Luovutuksen tapahduttua ostaja vastaa yksin kaikista työsuhteisiin liittyvistä luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat kuitenkin myyjä ja ostaja yhteisvastuullisesti.

Osakekaupassa, missä myydään toimivan osakeyhtiön määräysvaltaan oikeuttavat osakkeet, eivät työsuhteet muutu mitenkään, vaan työntekijöiden työnantajana säilyy myytävä osakeyhtiö. Alla käsitellään lähinnä liiketoimintakauppaa, jatkossa liikkeen luovutus, jossa myydään yrityksen liiketoiminta ja työnantaja vaihtuu.

Tämä artikkeli on jatkoa Uuden Suomen Yrityskanavassa viime viikoilla julkaistuille artikkelille Osakekauppa vai liiketoimintakauppa ja pk-yrityksen arvonmääritys.

Työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus

Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tällaisessa tilanteessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Liikkeen luovutus ei siten vaikuta työsuhteisiin, vaan ne siirtyvät sellaisinaan.

Vastuu työntekijöiden palkoista ja muista saatavista

Luovutuksen tapahduttua ostaja vastaa yksin kaikista työsuhteisiin liittyvistä luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista riippumatta siitä, milloin nämä saatavat on ansaittu. Siten liikkeen ostaja vastaa esimerkiksi myöhemmin maksettavaksi tulevista vuosilomapalkoista ja lomarahoista, vaikka lomapäivät olisivatkin kertyneet ennen luovutusta. Näitä vielä erääntymättömiä saatavia ei voi myöskään suorittaa etukäteen työntekijöille. Tämän vuoksi tällaiset myöhemmin maksettavaksi erääntyvät saatavat olisi hyvä kartoittaa etukäteen jo ennen yrityskaupan tekemistä ja huomioida kauppahinnassa.

Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Siten työntekijä voi vaatia aiemmin maksamatta jäänyttä palkkasaatavaansa halutessaan myös uudelta omistajalta. Myyjä on kuitenkin ostajalle vastuussa tällaisesta saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Siten vaikka ostaja joutuukin maksamaan työntekijälle tälle kuuluvan saatavan, voi hän vaatia vastaavaa suoritusta myyjältä.

Liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste

Liikkeen luovutus itsessään ei ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin sen perusteella. Mikäli joukossa on työntekijöitä, joiden kanssa ei ole tehty kirjallisia työsopimuksia, on ostajan kannalta järkevää muuttaa olemassa oleva työsopimus kirjalliseen muotoon. Myöhemmässä riitatilanteessa voi nimittäin olla vaikeaa yrittää selvittää vanhalta työnantajalta työsopimuksen sisältöä, jos työntekijä väittää jotain sovitun. Työsopimusten sisältö ja työsuhteiden ehdot kannattaa näin ollen selvittää jo ennen yrityskaupan tekemistä.

Työntekijöiden irtisanomien tai työsuhteen ehtojen muuttaminen

Liikkeen luovutus ei tarjoa erityistä suojaa työntekijöille enää luovutuksen jälkeen. Uusi työnantaja voi piankin luovutuksen jälkeen ryhtyä esimerkiksi järjestelemään yrityksen toimintaa uudelleen. Tällöin työnantajalle voi syntyä tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste, jonka olemassaoloa arvioidaan samoin kuin muissakin tilanteissa. Liikkeen luovutus ei vaikuta irtisanomisperusteen olemassaoloon. Erittäin tärkeää onkin huomata, että työntekijöitä mahdollisesti irtisanottaessa irtisanomisperusteena tulee olla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen, ei liikkeenluovutus itsessään.

Konkurssipesältä ostettava liiketoiminta

Mikäli kyse on konkurssipesältä ostettavasta liiketoiminnasta, sovelletaan tilanteessa hieman erilaisia sääntöjä. Tällöin luovutuksensaaja ei normaalisti vastaa ennen luovutusta erääntyneistä saatavista. Vastuu voi kuitenkin seurata, mikäli luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai käyttäneet henkilöt ovat samoja kuin konkurssiin asetetussa.

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.