Kuukausittainen arkisto: joulukuu 2014

Yrityksen työoikeutta VII - Työsuhteet yrityskaupassa

Liikkeen luovutus ei pääsääntöisesti vaikuta työsuhteisiin, vaan ne siirtyvät sellaisinaan. Luovutuksen tapahduttua ostaja vastaa yksin kaikista työsuhteisiin liittyvistä luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat kuitenkin myyjä ja ostaja yhteisvastuullisesti.

Osakekaupassa, missä myydään toimivan osakeyhtiön määräysvaltaan oikeuttavat osakkeet, eivät työsuhteet muutu mitenkään, vaan työntekijöiden työnantajana säilyy myytävä osakeyhtiö. Alla käsitellään lähinnä liiketoimintakauppaa, jatkossa liikkeen luovutus, jossa myydään yrityksen liiketoiminta ja työnantaja vaihtuu.

Tämä työoikeutta koskevan artikkelisarjan 7. ja viimeinen kirjoitus. Aiemmat työntekijän irtisanomista, lomauttamista ja työsuhteen purkamista käsittelevät kirjoitukset löytävät Uutiskanavan sivuiltamme ja kotisivuiltamme kohdasta työoikeus. Yhteistoimintamenettelyä ja YT-neuvotteluja koskeva kirjoitus julkaistaan tammikuussa.

Työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus

Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tällaisessa tilanteessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Liikkeen luovutus ei siten vaikuta työsuhteisiin, vaan ne siirtyvät sellaisinaan.

Vastuu työntekijöiden palkoista ja muista saatavista

Luovutuksen tapahduttua ostaja vastaa yksin kaikista työsuhteisiin liittyvistä luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista riippumatta siitä, milloin nämä saatavat on ansaittu. Siten liikkeen ostaja vastaa esimerkiksi myöhemmin maksettavaksi tulevista vuosilomapalkoista ja lomarahoista, vaikka lomapäivät olisivatkin kertyneet ennen luovutusta. Näitä vielä erääntymättömiä saatavia ei voi myöskään suorittaa etukäteen työntekijöille. Tämän vuoksi tällaiset myöhemmin maksettavaksi erääntyvät saatavat olisi hyvä kartoittaa etukäteen jo ennen yrityskaupan tekemistä ja huomioida kauppahinnassa.

Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Siten työntekijä voi vaatia aiemmin maksamatta jäänyttä palkkasaatavaansa halutessaan myös uudelta omistajalta. Myyjä on kuitenkin ostajalle vastuussa tällaisesta saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Siten vaikka ostaja joutuukin maksamaan työntekijälle tälle kuuluvan saatavan, voi hän vaatia vastaavaa suoritusta myyjältä.

Liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste

Liikkeen luovutus itsessään ei ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin sen perusteella. Mikäli joukossa on työntekijöitä, joiden kanssa ei ole tehty kirjallisia työsopimuksia, on ostajan kannalta järkevää muuttaa olemassa oleva työsopimus kirjalliseen muotoon. Myöhemmässä riitatilanteessa voi nimittäin olla vaikeaa yrittää selvittää vanhalta työnantajalta työsopimuksen sisältöä, jos työntekijä väittää jotain sovitun. Työsopimusten sisältö ja työsuhteiden ehdot kannattaa näin ollen selvittää jo ennen yrityskaupan tekemistä.

Työntekijöiden irtisanomien tai työsuhteen ehtojen muuttaminen

Liikkeen luovutus ei tarjoa erityistä suojaa työntekijöille enää luovutuksen jälkeen. Uusi työnantaja voi piankin luovutuksen jälkeen ryhtyä esimerkiksi järjestelemään yrityksen toimintaa uudelleen. Tällöin työnantajalle voi syntyä tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste, jonka olemassaoloa arvioidaan samoin kuin muissakin tilanteissa. Liikkeen luovutus ei vaikuta irtisanomisperusteen olemassaoloon. Erittäin tärkeää onkin huomata, että työntekijöitä mahdollisesti irtisanottaessa irtisanomisperusteena tulee olla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen, ei liikkeenluovutus itsessään.

Konkurssipesältä ostettava liiketoiminta

Mikäli kyse on konkurssipesältä ostettavasta liiketoiminnasta, sovelletaan tilanteessa hieman erilaisia sääntöjä. Tällöin luovutuksensaaja ei normaalisti vastaa ennen luovutusta erääntyneistä saatavista. Vastuu voi kuitenkin seurata, mikäli luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai käyttäneet henkilöt ovat samoja kuin konkurssiin asetetussa.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa Asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yrityksen työoikeutta VI - Selvitysvelvollisuus työvoiman vuokrauksessa ja alihankinnassa

Työvoiman vuokrauksessa työnantaja vuokraa työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoimanvuokrausyritys on tällöin työntekijän työnantaja, mutta työtä tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyritys ohjaa ja valvoo työntekijää ja määrää tämän tekemän työn sisällöstä.

Työsopimus on siis työntekijän ja työvoimanvuokrausyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen ja vuokrausyrityksen välillä solmitaan sopimus työvoiman vuokrauksesta. Käyttäjäyritys maksaa vuokrausyritykselle sopimukseen perustuvan korvauksen, ja työntekijän palkan maksaa hänen oma työnantajansa eli vuokrausyritys.

Tämä työoikeutta koskevan artikkelisarjan 6. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevat työsuhteita yrityskaupassa. Aiemmat työntekijän irtisanomista, lomauttamista ja työsuhteen parkamista käsittelevät kirjoitukset löytävät Uutiskanavan sivuiltamme ja kotisivuiltamme kohdasta työoikeus.

Tilaajan selvitysvelvollisuus ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta säädetään ulkopuolista työvoimaa käytettäessä selvitettävistä kysymyksistä. Lain velvoitteet koskevat tilaajaa, mutta käytännössä alihankintatyötä suorittavan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen on syytä varautua toimittamaan laissa tarkoitetut asiakirjat tilaajalle ennen sopimuksen tekemistä.

Millaisia tehtäviä selvitysvelvollisuus koskee?

Lain velvoitteet koskevat:

  1. tilaajaa, joka käyttää vuokrattua työvoimaa, ja
  2. tilaajaa, jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankkijan työntekijä silloin, kun tämän työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin.

Sellainen alihankintatyö, jota tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa, ei kuulu lain soveltamisen piiriin.

Selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät sellaiset tehtävät, jotka voidaan varsinaisen toiminnan toteuttamisen kannalta siihen liittymättöminä antaa ulkopuolisten suoritettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto-, vartiointi- ja pitopalvelujen alihankinta, ellei yritys itse toimi näillä toimialoilla.

Lain soveltamisalaan sen sijaan pääsääntöisesti kuuluvat esimerkiksi siivoustyö, isännöintipalveluiden hankinta sekä asunto-osakeyhtiöiden siivous- ja korjaustehtävät sekä tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyvät kuljetuspalvelut.

Rakentamiseen liittyvä laajempi selvitysvelvollisuus

Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lain soveltamisala on hieman laajempi.

Siellä lakia sovelletaan rakennuttajana toimivaan tilaajaan sekä sopimusketjussa kaikkiin niihin, jotka toimivat yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina. Näin ollen työkohteen ei tarvitse olla tilaajan oma työkohde, vaan myös nk. yhteinen työpaikka katsotaan laissa tarkoitetuksi työkohteeksi. Rakennusalaa koskeva säännös ei myöskään edellytä, että tilaajan sopimuskumppani olisi työnantaja. Laki ei myöskään edellytä, että rakennustoiminta liittyisi tilaajan omaan toimintaan.

Näin ollen yrityksen toimiessa rakennuttajana esimerkiksi omille toimitiloilleen, on lain tarkoittamat selvitykset pyydettävä. Uudis- ja korjausrakentamisen lisäksi lakia sovelletaan myös maa- ja vesirakennustoimintaan. Myös teiden, ratojen ja väylien hoito, tuotantolaitosten ja alusten kunnossapito- ja huoltotyöt kuuluvat säännösten piiriin.

Selvitysvelvollisuuden rajaukset

Selvitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7.500 euroa.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Tilaajalla ei olisi velvollisuutta selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä.

Selvitysvelvollisuutta ei myöskään ole, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena jo noin kahden vuoden jälkeen.

Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan voi vapautua selvitysvelvollisuudesta edellä mainituilla, sopimussuhteen vakiintumiseen perustuvilla perusteilla.

Tietoja ei tarvitse pyytää myöskään silloin, kun sopimusosapuolina ovat valtio, kunta ja seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia olisivat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö tai vastaava ulkomainen yritys.

Pyydettävät tiedot

Tilaaja on velvollinen pyytämään sopimuspuoleltaan seuraavat tiedot ennen sopimuksen tekemistä:

  1. onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. kaupparekisteriote tai muutoin kaupparekisteristä saadut vastaavat tiedot
  3. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
  4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty
  5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, on sopimuspuolen toimitettava vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. EU-maihin sijoittautuneet yritykset on rekisteröity ainakin kaupparekisteriä ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriä vastaaviin rekistereihin. EU-maista Suomeen lähetetylle työntekijälle annetaan nk. A1- tai E 101-todistus, josta voidaan todeta, että työntekijä kuuluu lähettävän maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin oman työnantajansa vakuuttamana.

Jos sopimusosapuolten välillä tehty sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimusosapuolen on toimitettava tilaajalle todistus verojen maksamisesta ja todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta 12 kuukauden välein.

Toimitettavat selvitykset eivät saa olla 3 kuukautta vanhempia, joten sellaisen alihankintayrityksen, joka jatkuvasti tarjoaa laissa tarkoitettua työtä useille eri tilaajille, on uusittava selvitykset säännöllisin väliajoin.

Tilaajan on säilytettävä saamansa selvitykset vähintään 2 vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt.

Tietojen luovuttaminen

Tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot sekä mahdollisen vuokratyövoiman käytön syy.

Tilaaja ei saa ilmaista alihankkijalta saamiaan salassa pidettäviä, siis veroja ja eläkemaksuja koskevia, tietoja eteenpäin.

Vuokratun työntekijän, siis työvoimanvuokrausyrityksen, on annettava henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä hänet siihen valtuuttaa.

Laiminlyöntimaksu

Tilaaja voidaan tuomita maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tämä on:

  1. laiminlyönyt laissa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden;
  2. tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
  3. tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 1 600 euroa ja enintään 16 000 euroa

Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä, jos tilaaja on täyttänyt lain mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista, todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt, että sopimuskumppani tai muu taho on ollut liiketoimintakiellossa.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa

Yrityksen työoikeutta V - Työsopimuksen purkaminen työntekijän luvattoman poissaolon vuoksi

Työsopimuslain mukaan työnantaja voi pitää työsopimusta purkautuneena silloin, kun työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana poissaololleen pätevää syytä. Työnantaja voi tällöin katsoa työsuhteen päättyneeksi ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien. Vastaava oikeus on työntekijällä silloin, kun työnantaja on ollut poissa vähintään seitsemän päivää.

Tämä sopimuksia koskevan artikkelisarjan 5. kirjoitus. Seuraavat kirjoitukset käsittelevät työntekijöiden vuokrausta ja alihankintaa sekä YT-neuvotteluja. Aiemmat työntekijän irtisanomista ja lomauttamista käsittelevät kirjoitukset löytävät Uutiskanavan sivuiltamme sekä kotisivuiltamme kohdasta työoikeus.

Ilmoitusvelvollisuus, poissaolo ja pätevä syy

Laki edellyttää, että työntekijä ilmoittaa poissaolostaan ja että työntekijän poissaololle on pätevä syy. Mikäli toinenkin näistä edellytyksistä jää täyttymättä, voi työnantaja käsitellä työsuhdetta purkautuneena. Työnantaja ei kuitenkaan saa käsitellä työsuhdetta purkautuneena, jos hän on ilmoituksen puuttumisesta huolimatta olosuhteiden perusteella voinut päätellä, että työntekijällä on pätevä poissaolosyy.

Työntekijän tulee ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle välittömästi. Jos työntekijä ei ole voinut ilmoittaa siitä heti esim. vakavan sairauden vuoksi, tulee hänen tehdä ilmoitus heti tällaisen esteen päättymisen jälkeen.  Mikäli työnantaja on jo ehtinyt käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena, tulee se peruuttaa. Edellytyksenä kuitenkin on, että sekä poissaololle että ilmoittamatta jättämiselle on ollut pätevä syy. Tällöin työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä koko poissaolon ajan.

Työsuhdetta voidaan pitää purkautuneena myös silloin, kun työntekijä on ollut luvattomasti poissa työstään seitsemän päivän ajan. Tällöin työntekijä on saattanut ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan, mutta osapuolet eivät ole olleet yksimielisiä poissaolon hyväksyttävyydestä esim. loman taikka lyhennysvapaan ajankohdasta. Jos työtekijä tässä tilanteessa nimenomaisesti uhmaa työnantajan päätöstä olemalla poissa työstä, saa työnantaja käsitellä työsopimusta purkautuneena. Työnantajan tulkintaetuoikeus on ensisijainen riippumatta loman- tai lyhennysvapaan laintulkinnan oikeellisuudesta.

Työsopimus voidaan katsoa purkautuneeksi myös silloin, kun työntekijä ei palaa työhön lomautuksen päätyttyä. Seitsemän päivän jakso lasketaan tällöin siitä, kun työt olisi pitänyt alkaa.

Laskettaessa seitsemän päivän ajanjaksoa otetaan siihen periaatteessa mukaan kaikki kalenteripäivät. Mikäli tähän ajanjaksoon kuitenkin sisältyy vain muutama työpäivä muiden ollessa esim. tasoitus- tai muita vapaita, ei työnantajalla ole oikeutta katsoa työsuhdetta purkaantuneeksi vielä seitsemän päivän kuluttua.

Pääsääntöisesti poissaoloilmoitus tulee tehdä työnantajalle taikka hänen edustajalleen, yleensä omalle esimiehelle. Työtovereille tai puhelinvaihteelle tehtyä ilmoitusta ei voida lain mukaan pitää asianmukaisena.

Työnantajalta vaadittavia toimenpiteitä

Kun työnantaja katsoo, että työsopimuksen purkautumisen kriteerit täyttyvät, tulee hänen ryhtyä työsuhteen päättämisen edellyttämiin toimenpiteisiin eli maksaa lopputili ja palauttaa verokortti työntekijälle. Purkautumisesta on myös syytä kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle.

Mikäli pätevää syytä poissaoloon ei ole, purkamisilmoitus tulee antaa työntekijälle viimeistään siinä vaiheessa kun hän ottaa yhteyttä työnantajaan. Ilmoitus voidaan lähettää myös kirjattuna kirjeenä työntekijälle poissaolon aikana.

Työntekijän oltua poissa työstä yli seitsemän päivää ei häntä ennen postitse lähetettyä purkautumisilmoitusta tarvitse kuulla, mutta purkautumisilmoituksen saatuaan hänellä on mahdollisuus esittää laillinen syy poissaoloonsa ja silloin purkaminen voi peruuntua.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.