Kuukausittainen arkisto: marraskuu 2014

Yrityksen työoikeutta IV - Työsopimuksen purkaminen

Työsopimuksen purkaminen voi tapahtua kolmella eri perusteella: koeajan vuoksi, erittäin painavasta syystä tai työntekijän luvattoman yli 7 päivää kestäneen poissaolon vuoksi. Työsopimuksen purkamisesta luvattoman poissaolon vuoksi käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

Tämä työoikeutta koskevan artikkelisarjan 4. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevat työsuhteen purkautumista sekä työvoiman vuokrausta ja alihankintaa. Aiemmat työntekijän irtisanomista käsittelevät kirjoitukset löytävät Uutiskanavan sivuiltamme ja kotisivuiltamme kohdasta työoikeus.

Koeaikapurku

Koeaika on työsuhteen alkuun sovittu ajanjakso, yleensä enintään 4 kuukautta, jonka aikana sekä työnantaja, että työntekijä voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti.
Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta.

Koeajan tarkoituksena on varata työnantajalle mahdollisuus selvittää soveltuuko työntekijä suunniteltuihin työtehtäviin ja onko hänen osaamistasonsa riittävä. Mikäli näin ei ole, voi työnantaja purkaa työsuhteen koeajan kuluessa. Myös työntekijä voi koeaikana päättää työsuhteensa jos niin haluaa.

Työsuhteen päättymisilmoitus tulee antaa ja työsuhteen päättyä koeajan sisällä. Mikäli työntekijä on poissa työstä koeajan viimeisinä päivinä, voidaan ilmoitus purkamisesta lähettää hänelle kirjattuna kirjeenä. Kun kirje on postitettu ennen koeajan päättymistä, on purkuperusteeseen vedottu oikeassa ajassa.

Työsopimuksen purkaminen erittäin painavavasta syystä

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa vain erittäin painavasta syystä. Erittäin painava syy purkaa työsuhde syntyy silloin, kun työntekijä olennaisesti laiminlyö tai rikkoo työsopimuksesta tai laista johtuvia työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta kohtuudella voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista sovitun työkauden loppuun tai edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Esimerkkejä purkuperusteista

  • Työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuksen erityisesti;
  • kun työntekijä on sopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut harhaan työnantajaa,
  • kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy siellä päihtyneenä tai käyttää siellä vastoin kieltoa päihdyttäviä aineita,
  • kun työntekijä törkeästi loukkaa työnantajan, tämän perheenjäsenen, työnantajan sijaisen tai työtoverinsa kunniaa tai tekee heille väkivaltaa,
  • kun työntekijä törkeällä tavalla rikkoo salassapitovelvoitetta tai kilpailevaa toimintaa koskevaa kieltoa,
  • kun työntekijä jatkuvasta syystä on kykenemätön työhön tai
  • kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuudesta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntiään.

Purkuperusteen täyttyminen edellyttää, että työntekijän menettely loukkaa toista niin syvästi, että hänen ei kohtuudella voida edellyttää sietävän sopimusloukkausta edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Mikäli laiminlyönti tai työntekijän velvollisuuksien rikkominen on hyvin vakava, voi purkamisperuste syntyä jo yhden rikkomuksen perusteella. Syyn painavuus kannattaa aina selvittää asiantuntijan kanssa ennen työsuhteen päättämistä.

Purkamisoikeutta käytettävä nopeasti

Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Määräajan laskeminen aloitetaan siis siitä hetkestä, kun työnantaja sai tiedon purkuperusteesta.

Mainitun 14 päivän jälkeen perustetta voidaan käyttää irtisanomiseen vielä jonkin aikaa, mutta tällöin kyse on irtisanomisesta ja on noudatettava irtisanomisaikaa.

Kuuleminen ja purkamisilmoituksen tiedoksianto

Työntekijää on kuultava ennen purkamisilmoituksen antamista, kun syynä on koeaika tai erittäin painava syy. Hänelle tulee varata mahdollisuus pyytää avustaja mukaansa kuulemistilaisuuteen.

Purkamisilmoitus on annettava henkilökohtaisesti aina kun se on mahdollista. Ainoastaan silloin, kun työntekijää ei tavoiteta, se voidaan lähettää sähköisesti tai kirjattuna kirjeenä hänen kotiosoitteellaan. Ilmoituksen katsotaan tulleen tällöin työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yrityksen työoikeutta III - Työntekijän lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa laissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Tämä työoikeutta koskevan artikkelisarjan 3. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevat työsuhteen purkamista ja purkautumista sekä työvoiman vuokrausta ja alihankintaa. Aiemmat työntekijän irtisanomista käsittelevät kirjoitukset löytävät Uutiskanavan sivuiltamme ja kotisivuiltamme kohdasta työoikeus.

Mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, on työnantajan käytävä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut ennen lomautusilmoituksen antamista.

Lomauttamisen perusteet

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos

1)      hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai

2)      työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän saa lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen voidaan lain mukaan tehdä vain silloin kun hänen tekemänsä työ kokonaan päättyy, eikä hänelle voida järjestää muuta sopivaa työtä tai koulutusta.

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu pidemmästä lomautusilmoitusajasta. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus tulee olla perillä viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Mikäli kirje on postitettu kirjattuna kirjeenä, sen katsotaan olevan perillä seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaiselle.

Todistus lomauttamisesta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Työhön paluu

Toistaiseksi voimassaoleva lomautuksen päättyessä työntekijä on velvollinen tulemaan takaisin työhön seitsemän päivän kuluttua ilmoituksesta. Työntekijällä on oikeus ottaa muuta työtä lomautusajaksi.

Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana

Työntekijä saa irtisanoa työsuhteen päättyväksi lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole enää silloin kun päättymisaika on hänen tiedossaan, seitsemän päivän aikana ennen lomautuksen päättymistä.

Mikäli työnantaja haluaa päättää työsuhteen lomautuksen aikana, on hänen maksettava työtekijälle täysi irtisanomisajan palkka. Mikäli lomautus on tapahtunut laissa tai sopimuksessa olevan määräyksen mukaan yli 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen voidaan irtisanomisajan palkasta vähentää 14 päivän palkka.

Silloin kuin toistaiseksi voimassa oleva lomautus on kestänyt 200 kalenteripäivää, on työntekijällä oikeus irtisanoa työsuhteensa päättymään heti ja saada irtisanomisajan palkkansa sen mukaan kuin työnantaja olisi irtisanonut työsuhteen. Työntekijä ei ole velvollinen tekemään työtä irtisanomisaikana kun hän päättää tällä perusteella työsuhteen.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yrityksen työoikeutta II - Irtisanominen työntekijästä johtuvista syistä

Tässä kirjotuksessa käsitellään työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijä muuten kuin taloudellisin ja tuotannollisin perustein, eli pelkästään työntekijästä johtuvista syistä.

Tämä sopimuksia koskevan artikkelisarjan 2. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevat lomauttamista ja työsuhteen purkamista, työvoiman vuokrausta sekä YT-menettelyä.

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän asiallisesta ja painavasta syystä. Lain tarkoittamana perusteena voidaan pitää:

1) työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä

2) sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymän työtehtävistään”.

Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumisesta työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työsopimuslaissa on annettu erityinen suoja raskaana olevalle tai perhevapaaoikeutta käyttävälle työntekijälle sekä luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle. Asevelvollisen suoja asevelvollisuusaikana on sama kuin perhevapaaoikeutta käyttävällä työntekijällä. Laki työsuojeluvaltuutetusta antaa myös hänelle saman suojan kuin luottamusmiehellä on. Kyseisten työntekijöiden irtisanominen henkilökohtaisilla syillä on vain erityistapauksissa mahdollista.

Työvelvoitteen laiminlyönti

Kun työsopimus irtisanotaan työntekijän henkilöön liittyvillä syillä, on usein kyse työntekovelvoitteiden laiminlyönnistä. Työntekijä voi toistuvasti myöhästyä työstä tai hän voi pitää työpäivän aikana liian pitkiä taukoja. Työvelvollisuuden laiminlyöntiä on myös annettujen ohjeiden vastainen työn suorittaminen tai työtehtävien jättäminen tekemättä, vaikka aikaa niiden suorittamiseen olisi ollut.

Ennen työsopimuksen irtisanomista tulee työntekijälle antaa työvelvoitteiden laiminlyönnistä varoitus ja varata hänelle sen jälkeen mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli laiminlyöntiä on pidettävä vakavana rikkomuksena, ei varoitusta ennen irtisanomista tarvitse antaa. Tämä on kuitenkin harvinaista. Varoitus on aina syytä antaa kirjallisena.

Mikäli työntekijä varoituksen jälkeenkin jatkaa varoituksen syynä ollutta työvelvoitteiden laiminlyöntiä, voidaan hänen työsopimuksensa irtisanoa. Edellytyksenä irtisanomiselle on kuitenkin, että laiminlyönti on merkittävä. Selkeitä rajoja merkittävyydelle ei voida antaa, ja epäselvissä tapauksissa tilanne kannattaa aina käydä asiantuntijan kanssa läpi.

Työntekoedellytysten olennainen muuttuminen

Työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen. Työntekijä voi menettää työssä välttämättömän luvan esimerkiksi ajokortin näön huononemisen takia tai hän voi sairastua pidemmäksi ajaksi. Silloin kun sairaus on pysyvä ja olennaisesti alentaa työkykyä tai aiheuttaa pitkän yli vuoden mittaisen työkyvyttömyyden, voidaan työsuhde yleensä irtisanoa. Irtisanomisen on kuitenkin perustuttava perusteelliseen ja asiantuntevaan lääkärin arviointiin työntekijän työkyvystä.

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanomisperusteeseen on vedottava kohtuullisessa ajassa siitä, kun perusteesta on saatu tieto. Työnantajan kannattaa aina ennen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä selvittää onko irtisanomiselle riittävät perusteet ja epäselvissä tapauksissa tilanne kannattaa aina käydä asiantuntijan kanssa lävitse.

Työnantajan on ennen irtisanomista kuultava työntekijää ja selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Työntekijälle on kerrottava irtisanomisperuste ja annettava tilaisuus antaa siitä oma vastineensa.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei velvollisuutta uudelleensijoittamismahdollisuuksien selvittämiseen ole.

Irtisanomisaika määräytyy yleensä työsopimuksen, työsopimuslain tai työehtosopimuksen määräaikojen ja työntekijän työsuhteen keston mukaan.

Irtisanomisilmoitus on annettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Irtisanomisaika alkaa kulua tiedoksiantopäivästä. Ellei henkilökohtainen tiedoksianto ole mahdollista, voidaan ilmoitus lähettää sähköisesti tai postitse kirjattuna kirjeenä. Tämä tiedoksianto on lain mukaan perillä seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysten työoikeutta I - Irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin perustein

Tässä kirjotuksessa käsitellään työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijä taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Yrityksen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, on käsiteltävä irtisanomista koskevat asiat yhteistoimintamenettelyssä. YT-menettelystä on oma artikkelinsa toimistomme kotisivuilla kohdassa kirjoituksia.

Tämä sopimuksia koskevan artikkelisarjan 1. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevat irtisanomista työntekijästä johtuvista perusteista, lomauttamista ja työsuhteen purkamista sekä työsuhteen purkautumista työntekijän poissaolon vuoksi.

Irtisanomisperuste

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työn tilapäinen vähentyminen ei oikeuta irtisanomiseen.

Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin työtehtäviin tai töiden uudelleenjärjestelyistä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Ennakkoselvitys

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisin ja tuotannollisin perustein, työnantajan on selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Yleensä vaihtoehdot ovat muun työn tarjoaminen, uusiin tehtäviin kouluttaminen, lomautus tai osa-aikaistaminen.
Selvitystä ei ole välttämätöntä antaa kirjallisesti, mutta se on suositeltavaa niin irtisanomisperusteen kuin siihen liittyvän selvitysvelvollisuuden toteennäyttämiseksi.

Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, voi ennakkoselvityksen antaa työntekijöiden edustajalle, luottamusmiehelle, tai jolleivät työntekijät ole edustajaa valinneet, työntekijöille yhteisesti.
Mitään aikarajaa ei ole sille, kuinka kauan ennakkoselvityksen antamisesta tulee kulua ennen kuin irtisanomisilmoitusta. Se on kuitenkin annettava ennen irtisanomista.

Työsopimuksen päättämisilmoitus - irtisanomisilmoitus

Työsuhteen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällöin ilmoituksen katsotaan tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Jos työntekijä kuitenkin on vuosilomalla, katsotaan sähköisesti tai kirjeitse lähetetty ilmoitus toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Päättämisilmoitukseen on syytä kirjata työsopimuksen päättämisperuste yksilöitynä. Työntekijälle on joka tapauksessa hänen pyynnöstään ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä irtisanomisen syyt.

Päättämisilmoitus on syytä tehdä kahtena kappaleena, joista toisen työntekijä kuittaa vastaanotetuksi allekirjoituksellaan. Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa irtisanomisilmoitusta, mutta toisaalta työntekijä ei allekirjoituksella myöskään hyväksy irtisanomista. Jos työntekijä ei allekirjoita irtisanomisilmoitusta, on paikalle syytä pyytää todistaja, joka varmentaa irtisanomisilmoituksen toimittamisen. Itse irtisanominen on pätevä ilman todistajan tai työntekijän allekirjoitustakin, mutta sen toteennäyttäminen jatkossa on yleensä ongelmallista.

Työnantajan ilmoitus työvoimatoimistolle

Työnantajan on tiedotettava tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottavalle työntekijälle siitä, että tällä saattaa olla oikeus työllistämisohjelmaan. Työnantajan on ilmoitettava työvoimatoimistolle sellaisista taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanotuista henkilöistä, joilla on yhteensä työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysten immateriaalioikeuksista IV - IPR -oikeuksien kaupallistaminen

Yrityksen kehittämien tuotteiden kaupallistaminen voi tapahtua toisaalta tuotteistamalla ja toisaalta erilaisin juridisin  keinoin. Seuraavassa keskitytään lähinnä tutkimus‐ ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistamisen juridiikkaan.

Tämä on tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevan artikkelisarjan 4. ja viimeinen kirjoitus. Aiemmat Uuden Suomen Yrityskanvassa julkaistut kirjoitukset käsittelivät tekijänoikeuksia, tekijänoikeuden rajoituksia, immateriaalioikeuksien hankkimista liiketoiminnassa ja erilaisissa projekteissa. Teknologiajuridiikan sanastoa ja lisätietoa IPR:stä ja immateriaalioikeuksista on toimistomme kotisivuilla.

Yritystoiminnan piirissä tehtyjen tutkimus‐ ja kehitysprojektien tulosten kaupallistamisen tavasta on hyvä olla jonkinlainen käsitys jo ennen projektin käynnistymistä. Tarkat menettelytavatkin saatetaan sopia jo esimerkiksi konsortiosopimuksessa. Aina ei voi kuitenkaan tietää parasta menettelytapaa etukäteen, ja saavutettavat tuloksetkin voivat poiketa merkittävästi suunnitellusta.

Siksi kaupallistamisvaiheessa tarvitaan yleensä uusia sopimuksia. On kuitenkin syytä korostaa, että tulosten kaupallistaminen ei kuitenkaan ole tutkimus‐ ja kehitysprojektista kokonaan erillinen kysymys. Jos projektia aloitettaessa ei ole sovittu riittävän täsmällisesti esimerkiksi siitä, kuka saa tuloksiin omistusoikeuden ja kuka esimerkiksi rajoittamattoman käyttöoikeuden, saattaa tulosten kaupallistaminen olla eri tahojen ristiriitaisten tavoitteiden vuoksi vaikeaa tai mahdotonta.

Vaihtoehtoisia kaupallistamistapoja

Projektin tulosten kaupallistaminen voi tapahtua monella eri tavalla. Sen voi tehdä kokonaisuudessaan itse esimerkiksi valmistamalla patentoitua tuotetta ja markkinoimalla sen suoraan asiakkaille. Kaupallistamisen voi myös antaa joko osittain tai kokonaisuudessaan toisten tehtäväksi. Kaikissa näissä eri toimintavaihtoehdoissa tarvitaan erilaisia sopimuksia.

Myydäkö itse vai käyttääkö jälleenmyyjää tai agenttia?

Projektin tuloksena syntynyttä hyödykettä voidaan tuottaa itse. Tällöin sen markkinointi voidaan myös hoitaa itse, tai käyttää agentteja ja/tai jälleenmyyjiä. Agentin ja jälleenmyyjän juridinen ero on siinä, että agentti solmii sopimukset ostajan kanssa päämiehensä eli esimerkiksi hyödykkeen tuottajan nimissä. Näin myyntisopimuksen osapuoliksi tulevat tuottaja ja ostaja. Jälleenmyyjä taas solmii sopimukset omissa nimissään, eli myyntisopimuksen osapuoliksi tulevat jälleenmyyjä ja ostaja.

Sekä agenttia että jälleenmyyjää käytettäessä tarvitaan lisäksi sopimus tuottajan ja agentin tai jälleenmyyjän välillä, missä määritellään tuottajan ja agentin tai jälleenmyyjän tehtävät, oikeudet, velvollisuudet ja varsinkin oikeudet maksuihin ja korvauksiin.

Kun kyseessä on yksinmyyntioikeus, on tarkoituksena antaa myyjälle yksinoikeus myydä sovittua tavaraa tai palvelua sopimusalueella. Sillä, kuka myytävän tavaran omistaa, on merkitystä mm. jaettaessa myyntiin tai myymättä jäämiseen liittyviä kaupallisia ja juridisia riskejä. Tavaran omistukseensa ottava jälleenmyyjä ottaa suuremman riskin kuin agentti, joskin riskin tarkkaan jakautumiseen voidaan vaikuttaa käytettävän sopimuksen määräyksillä.

Muita kaupallistamistapoja

Kaupallistaminen kokonaisuudessaan tai jotkin sen osat voidaan myös antaa muiden tehtäväksi tai tehdä yhteistyössä muiden kanssa. Projektin tulokset voidaan myydä eteenpäin, niihin voidaan antaa käyttöoikeus korvausta vastaan, tulosten hyödyntämiseen voidaan perustaa yhteisyritys,  tuloksien perusteella syntyneet tuotteet voidaan valmistaa itse ja saattaa markkinoille toisen yrityksen tuotteiden osana tai ohessa ym.

Tarvittavista sopimuksista

Kun juridisessa ja kaupallisessa suunnittelussa todetut asiat on saatu selvitettyä, tulee laatia niiden mukaan tarvittavat sopimukset. Sopimuksiin tulee sisällyttää ainakin juridisessa suunnittelussa päätetyt asiat, sekä riittävän kattavasti muu suunniteltu. Näin pyritään estämään muutoin syntyviä ongelmia.

Kaikissa yllä mainituissa tapauksissa tarvitaan omat sopimukset. Tulosten myyntiin tarvitaan myyntisopimus, käyttöoikeuden tai mu  oikeuden antamiseen lisenssisopimus, yhteistyöhön toisen yrityksen tuotevalikoiman yhteydessä tai ohella OEM‐sopimus, yhteisyrityksen perustamiseen konsortiosopimus, joint venture ‐sopimus, yhtiön perustamissopimus tai jokin muu sopimus halutun toimintamuodon mukaan.

Varsin tavanomaisia ovat erilaisia käyttöoikeuksia antavat lisenssisopimukset. Niiden sisältö vaihtelee mm. sen mukaan, onko lisensoitava tietämys suojattu/suojattavissa joko tekijänoikeuden tai rekisteröinnin (patentti ym.) perusteella vai ei.

Suomalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen lainsäädäntö asettaa monenlaisia rajoituksia sille, mistä voidaan sopia, millä tavoin voidaan sopia, mitä tietyllä tavalla sovittu asia tarkoittaa ja mitä seuraa siitä, jos jotakin asiaa ei ole sovittu laisinkaan. Tästä syystä sopimuksia laadittaessa on usein aiheellista käyttää apuna lakimiestä. Nyrkkisääntö on, että mitä merkittävämmästä hankkeesta yrityksen kannalta on kysymys, sen todennäköisemmin asiantuntijan käyttö on tarpeellista.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen ja toimiston asiakaskunnasta yli puolet on IT-alan yrityksiä. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

 

Yritysten immateriaalioikeuksista III - Teollisoikeudet ja taustaoikeuksien hankinta

Teknologian hyödyntämisessä ollaan käytännössä aina tekemisissä immateriaalioikeuksien kanssa. Usein menestyksellisen teknologiaprojektin lopputulos on innovaatio, joka on immateriaalioikeudellisesti suojattu. Immateriaalioikeudet muodostavat teknologiayritysten liiketoiminnan perustan. Sen vuoksi niihin on kiinnitettävä runsaasti huomiota ja päätettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden suojaamiseen ja käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet

Tämä on tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevan artikkelisarjan 3. kirjoitus. Tuleva viimeinen kirjoitus käsittelee immateriaalioikeuksien kaupallistamista. Teknologiajuridiikan sanastoa ja lisätietoa IPR:stä ja immateriaalioikeuksista on toimistomme kotisivuilla.

Teollisoikeudet

Immateriaalioikeudet jakaantuvat tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun taas teollisoikeuksien syntymisen ehtona on yleensä oikeuden rekisteröinti viranomaisen pitämään rekisteriin. Suomessa tällainen viranomainen on Patentti‐ ja rekisterihallitus (PRH). Teollisoikeuksista merkittävimpiä ovat: - patenttioikeus, ‐ tavaramerkkioikeus, ‐ mallioikeus, ‐ hyödyllisyysmallioikeus ja ‐ toiminimioikeus.

Teknologian hyödyntämisessä ollaan käytännössä aina tekemisissä immateriaalioikeuksien kanssa. Usein menestyksellisen teknologiaprojektin lopputulos on innovaatio, joka on immateriaalioikeudellisesti suojattu. Immateriaalioikeudet muodostavat teknologiayritysten liiketoiminnan perustan. Sen vuoksi niihin on kiinnitettävä runsaasti huomiota ja päätettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden suojaamiseen ja käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet. Ammattilaiset puhuvatkin erityisestä yrityksen IPR-strategiasta (IPR = Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet). Pienenkin teknologiayrityksen on syytä sisällyttää esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaansa IPR-strategiaa koskeva jakso, jossa kuvataan, miten yritys varmistaa immateriaalioikeuksiin liittyvien kysymysten hyvän hoidon.

Teknologiaprojekteissa merkittävimmät pohdittavat immateriaalioikeudelliset kysymykset liittyvät toisaalta taustaoikeuksien hankintaan ja toisaalta oikeuksiin projektin tuloksiin, ns. tulosoikeuksiin. Suunnittelemalla näihin osa‐alueisiin liittyvien erityiskysymysten ratkaisut mahdollisuuksien mukaan etukäteen voidaan välttää monia vakavia ongelmia. Varsinkin tulosoikeuksien käytön suunnittelu on elimellinen osa yrityksen strategista suunnittelua.

Taustaoikeuksien hankinta

Täysin uusia ideoita maailmassa syntyy hyvin harvoin. Useimmat ideat pohjautuvat johonkin, jota joku on jo ajatellut aikaisemmin. Nämä aikaisemmat ajatukset ovat monissa tapauksissa erilaisten oikeuksien suojaamia. Tällaisia oikeuksia kutsutaan taustaoikeuksiksi.

Taustaoikeudet voivat olla eri tyyppisiä immateriaalioikeuksia. Tutkimus‐ ja tuotekehitysprojektien kannalta merkityksellisimpiä oikeuksia ovat monesti aikaisemmin myönnetyt patentit. Myös taustamateriaaliin kohdistuvilla tekijänoikeuksilla voi olla suurikin merkitys.

Kunkin projektin analysointivaiheessa on aiheellista ottaa selvää ja kirjata muistiin ne aikaisemmat ideat ja materiaalit, joiden pohjalta omia ideoita on tarkoitus työstää ja hyödyntää. Jo projektin analysointivaiheessa on otettava selvää, kohdistuuko näihin aikaisempiin ideoihin ja materiaaleihin joidenkin muiden tahojen oikeuksia. Varsinkin uutuustutkimus paljastaa usein, että asia on näin. Tällöin yrityksen on joko pyrittävä hankkimaan oikeus käyttää projektissaan kyseisiä oikeuksia, esimerkiksi toisen patenttia, tai muokattava omaa projektiaan siten, että toisten oikeuksien rajoittamia ideoita ja materiaaleja ei tarvita. Uutuustutkimuksesta löytyy lisätietoa mm. patentti‐ ja rekisterihallituksesta.

Taustaoikeuksien hankinta tapahtuu solmimalla sopimuksia (yleensä lisenssisopimuksia) niiden kanssa, joilla on oikeus luovuttaa kyseisiä oikeuksia. Oikeuksista joutuu tavanomaisesti maksamaan rahallisen korvauksen (rojalti).

Jos tutkimus‐ ja kehityshanke toteutetaan kahden tai useamman yrityksen yhteistyönä, on tavanomaista sopia, että projektin toteuttamisessa tarvittavat taustaoikeudet (esimerkiksi oikeus tietokoneohjelmien käyttöön tai patentoituun keksintöön) annetaan yhteistyökumppaneiden käyttöön korvauksetta edellyttäen, että myös projektin tulosten hyödyntämisessä päästään kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Näitäkin seikkoja on tarpeellista pohtia jo hankkeen alkuvaiheessa.

Projektin tulosten jakaminen, juridinen suunnittelu

Tutkimus‐ ja kehitysprojekteissa on aina tarkoitus saada jonkinlaisia tuloksia aikaan. Projektiin osallistuvien tahojen intressit suhteessa projektilla tavoiteltaviin tuloksiin saattavat poiketa toisistaan ja mennä ristikkäin. Kun kuitenkin tavoiteltavat tulokset ovat syy projektin aloittamiseen, on syytä pyrkiä sopimaan selkeästi tulosten jakaantumisesta osallistujien kesken siten, että kaikkien edut tulevat kohtuullisella tavalla huomioonotetuiksi. Tulosten hyödyntämiseen liittyvistä keskeisistä asioista on aina pyrittävä sopimaan jo projektin alussa. Näissä neuvotteluissa on parhaassa asemassa yritys, joka on etukäteen suunnitellut mahdollisimman hyvin, miten se käytännössä tahtoo hyödyntää projektin tuloksia.

Asiaan on syytä paneutua, vaikka yritys tekisi tutkimus‐ ja kehitystyötä omin päinsä, ilman yhteistyökumppaneita. Tällöinkin yrityksen sisällä selvitettävä, saako projektiin osallistuva henkilöstö oikeuksia syntyviin tuloksiin vai siirtyvätkö kaikki oikeudet yritykselle. T&K‐hankkeita toteuttavan yrityksen on käytännössä tarpeen kehittää johdonmukainen toimintatapa työsuhdekeksintöjen osalta. Kun pelisäännöt on ennalta sovittu yrityksen sisällä esimerkiksi työsopimukseen sisältyvän vakioehdon mukaisiksi, vältytään monilta turhilta sotkuilta ja kiistoilta.

Yrityksen tavoitteena on luonnollisesti saada mahdollisimman laajat oikeudet tuloksien hyödyntämiseen. Lisäksi toiveena on usein, että tulokset eivät tulisi kilpailijoiden tietoon saati sitten julkisuuteen. Kehitystyön tulosten jakautuminen eri yritysten kesken voi myös edellyttää sovittelua.

Muita juridisessa suunnittelussa pohdittavia asioita ovat ainakin projektin eri osapuolten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet projektin toteuttamisen aikana ja jälkeen, erityisesti eri osapuolten vastuu projektin seurauksena syntyvistä kustannuksista ja muista velvollisuuksista muita osapuolisia ja ulkopuolisia kohtaan.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen jq toimiston asiakaskunnasta yli puolet on IT-alan yrityksiä. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysten immateriaalioikeuksista II – Tekijänoikeuden rajoituksista ja loukkauksista

Tämä on tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevan artikkelisarjan 2. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevät immateriaalioikeuksien hankkimista liiketoiminnassa ja erilaisissa projekteissa sekä näiden kaupallistamista. Teknologiajuridiikan sanastoa ja lisätietoa IPR:stä ja immateriaalioikeuksista on toimistomme kotisivuilla.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Tekijänoikeuteen on laissa tehty monia rajoituksia. Rajoitukset perustuvat sivistyksellisiin tai muihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin syihin, mutta niitä on tehty myös käytännöllisistä syistä. Rajoitussäännökset on sijoitettu tekijänoikeuslain 2 lukuun.

Rajoitusten laajuus vaihtelee. Useimmissa tapauksissa tekijänoikeus on säädetty väistymään ja tietty teoksen käyttäminen sallitaan ilman tekijän lupaa ja korvausta maksamatta. Parissa tapauksessa sallitaan käyttäminen niin sanotun pakkolisenssisäännöksen nojalla ilman tekijän lupaa mutta korvausta vastaan.

Tärkeimmät tekijänoikeuden rajoitukset koskevat yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia, opetustoiminnassa sekä arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa tapahtuvaa teosten käyttöä, kopiointia vammaisten tarpeisiin, myytyjen teosten edelleen myyntiä, siteeraamista, julkistettujen taideteosten käyttämistä sekä teosten käyttämistä tiedotustarkoituksiin.

Sopimuslisenssijärjestelmä

Eräissä tapauksissa, kun kysymys on lupien myöntämisestä suuren oikeudenhaltijajoukon puolesta suojatun aineiston massakäyttöön, tekijänoikeuden toimivuutta on edistetty ns. sopimuslisenssijärjestelmällä, joka pohjautuu kollektiivisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin. Kun käyttäjän ja lukuisia suomalaisia oikeudenhaltijoita edustavan järjestön välillä on tehty sopimus, käyttäjä saa sopimuslisenssisäännöksen nojalla käyttää sellaistenkin oikeudenhaltijoiden teoksia, joita järjestö eiedusta. Näitä järjestöjä ovat mm. Kopiosto ja Teosto.

Voimassaoloaika

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa eräin poikkeuksin ja oikeus voi myös siirtyä perintönä, avio‐oikeuden tai testamentin nojalla sekä esimerkiksi lisenssisopimuksen välityksellä.

Lähioikeudet

Tekijänoikeuslain 5 luvussa säädetään eräistä tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista, joista keskeisimmät ovat esittävän taiteilijan, äänitallenteen tuottajan, kuvatallenteen tuottajan, radio‐ ja televisioyrityksen sekä valokuvaajan oikeudet. Näitä kutsutaan yleisesti lähioikeuksiksi.

Lähioikeuksien suojakohteena ei ole teos vaan muu suoritus: teoksen esitys, äänitallenne, kuvatallenne, radio‐ ja televisiolähetyksen signaali, sekä valokuva. Lähioikeuksien suoja on tekijänoikeuden kaltainen mutta joissakin suhteissa rajoitetumpi. Näiden oikeuksien suoja‐aika on 50 vuotta ja se lasketaan esitys‐, tallentamis‐, julkaisemis‐, lähetys‐ tai valmistamisvuodesta.

Lähioikeuksiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös luettelon ja tietokannan valmistajan suoja. Huomattavaa panostusta edellyttänyttä tietokantaa sekä sellaista luetteloa, taulukkoa tai muuta vastaavaa työtä, johon on yhdistelty suuri määrä tietoja, suojataan kopioimista ja yleisön saataviin saattamista vastaan. Suoja on voimassa 15 vuotta työn valmistumisvuodesta tai yleisön saataviin saattamisvuodesta.

Tekijänoikeuden loukkaaminen

Tekijänoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko, josta voidaan tuomita joko tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaisesti sakkoa tai vakavammissa tapauksissa rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesti sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Vuoden 2006 alusta laittomien tallenteiden maahantuonti yksityiskäyttöön on ollut kiellettyä.

Luvattomasta käytöstä suoritettavasta hyvityksestä, vahingon korvaamisesta ja laittomien kappaleiden menettämisestä valtiolle on tekijänoikeuslaissa erityissäännöksiä.

Teosten tekninen suoja

Tekijänoikeuslain 5 a luvussa ovat säännökset teknisistä toimenpiteistä ja oikeuksien sähköisistä hallinnointitiedoista. Tekijänoikeuslain 50 a §:n mukaan tehokkaita teknisiä toimenpiteitä ei saa kiertää. Tehokkailla teknisillä toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi kopiosuojauksia, jotka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teosten kopioimista ja joilla tämä tavoiteltu kopiosuojaus saavutetaan. Kiertämistä on sellainen suojauksen purkaminen, jossa suojausmenetelmä tehdään tehottomaksi tai sen toimintaan vaikutetaan niin, ettei se enää toimi tarkoitetulla tavalla. Teknisten toimenpiteiden kiertämisen ohella myös tällaisen kiertämisen mahdollistavien tai helpottavien laitteiden, tuotteiden tai osien valmistaminen ja levittäminen on kielletty. Oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja ovat teoksen kappaleessa tai teosta välitettäessä ilmenevät tiedot, joilla tunnistetaan teos, tekijä tai oikeuksien muu haltija taikka jotka ovat tietoja teoksen käyttöehdoista. Tällaisia tietoja ei tekijänoikeuslain 50 d §:n mukaan saa poistaa tai muuttaa.

Kansainvälinen soveltaminen

Tekijänoikeuslainsäädäntöä sovelletaan Suomesta peräisin oleviin suojan kohteisiin. Suojan ulottaminen muista maista peräisin oleviin kohteisiin on järjestetty kansainvälisillä sopimuksilla.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

 

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysten immateriaalioikeuksista I - Tekijänoikeudet

Tekijänoikeus on yksinomainen oikeus teoksen hyödyntämiseen. Teoksia ovat muodoltaan itsenäiset ja omaperäiset kirjalliset ja taiteelliset teokset. Teoksia voivat olla mm. kirjoitukset, kuvat, taideteolliset tuotteet ja tietokoneohjelmat.

Tämä on tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevan artikkelisarjan 1. kirjoitus. Tulevat kirjoitukset käsittelevät tekijänoikeuden rajoituksia, immateriaalioikeuksien hankkimista liiketoiminnassa ja erilaisissa projekteissa sekä näiden kaupallistamista. Teknologiajuridiikan sanastoa ja lisätietoa IPR:stä ja immateriaalioikeuksista on toimistomme kotisivuilla.

Kuka voi saada tekijänoikeuden

Tekijänoikeus voidaan määritellä oikeudeksi määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus‐ tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Teokset ja teoslajit joita voidaan tekijänoikeudella suojata, on lueteltu tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeus syntyy sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Täysin mekaanisesti tai kopioimalla synnytettyjä teoksia ei voida suojata tekijänoikeudella, vaan teoksen on ilmennettävä tekijänsä persoonallisuutta.

Suomessa teoksen luojana voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö, ei koskaan oikeushenkilö eli yritys. Jos teos syntyy yhteistyössä usean henkilön voimin, on kyseessä yhteisteos, johon kaikilla tekijöillä on yhteisesti tekijänoikeus. Lisäksi on huomattava, että työsuhteessa syntyneen teoksen tekijänoikeuden on yleisesti katsottu kuuluvan työnantajalle. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaista lainsäännöstä, paitsi työsuhteessa luotujen tietokoneohjelmien kohdalla. Tällöin tekijänoikeus ohjelmistoon ja siihen välittömästi liittyvään teokseen siirtyy työnantajalle.

Niinpä esimerkiksi työsopimuksessa on syytä sopia siitä, että tekijänoikeus työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin siirtyy työnantajalle. Yrityksen liiketoiminnassa syntyy päivittäin tekijänoikeuden suojaamia teoksia kuten muistioita, suunnitelmia, piirustuksia ja niin edelleen.

Mitä tekijänoikeudella suojataan

Tekijänoikeudella suojataan pääasiallisesti teoksen ns. ilmiasua. Teoksen sisältöä kuten aihetta, motiivia tai perusideaa ei sinänsä suojata, vaan kuka tahansa saa kirjoittaa kirjan samasta aiheesta kuin toinenkin. Tekijänoikeus ei Suomessa edellytä rekisteröintiä, teoksen luominen yksin riittää synnyttämään oikeuden.

Tekijänoikeuden sisältö voidaan jakaa taloudelliseen ja moraaliseen puoleen. Taloudelliset oikeudet antavat tekijälle oikeuden määrätä toiminnoista teoksensa suhteen sekä samalla kieltää muilta tietyt toiminnot koskien teostaan. Taloudelliset oikeudet voidaan jakaa oikeuteen saattaa teos yleisön saataville sekä oikeuteen valmistaa teoskappaleita.

Tekijänoikeuden moraaliseen puoleen kuuluvat ns. isyysoikeus, respektioikeus sekä luoksepääsyoikeus. Isyysoikeus velvoittaa esittämään tekijän nimen hyvän tavan mukaisesti silloin, kun hyödynnetään teoksen luomia taloudellisia oikeuksia. Respektioikeuden nojalla tekijä voi vastustaa sellaista teoksen muuttamista tai julkaisemista, joka on omiaan loukkaamaan tekijänkunniaa. Tämän tekijänkunnian loukkaus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Luoksepääsyoikeudella viitataan tekijän oikeuteen päästä näkemään ja jäljentämään aiemmin omistuksestaan luovuttamaansa teoskappaletta.

Tekijänoikeuden tuomaa yksinoikeutta on kuitenkin lainsäädännössä rajoitettu. Nämä rajoitukset löytyvät tekijänoikeuslaista. Näitä käsitellään seuraavassa ensi viikolla ilmestyvässä kirjoituksessa.

Tekijänoikeuden perusteita

Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos.

Tekijänoikeus syntyy kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä.

Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia.

Taloudelliset oikeudet

Taloudellisia oikeuksia koskevan perussäännöksen mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja teoksen saattamisesta yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus‐ tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Teoksen kappaleiden valmistamista on sen tallentaminen ja kopioiminen millä tahansa teknisellä menetelmällä, myös siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana; se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle; sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

Moraaliset oikeudet

Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia. Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei myöskään saa muuttaa sellaisella tavalla tai saattaa yleisön saataviin sellaisessa yhteydessä, että tämä loukkaa tekijän omalaatuisuutta tai kirjallista tai taiteellista arvoa.

 

Neuvomme asiakkaitamme mm. immateriaalioikeuksien suojaamisessa ja niihin kohdistuvien riskien minimoinnissa, immateriaalioikeuksien lisensoinnissa ja  kaupallistamisessa. Avustamme asiakkaitamme mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, tekijänoikeuksiin, toimi- ja domain-nimiin liittyvien oikeuksien hallinnoinnissa ja siirtämisessä.

 

Jari Sotka

OTM, MBA

 

Artikkelin kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, jonka asianajotoimisto on keskittynyt pk‐yritysten liikejuridiikkaan ja yritysjärjestelyihin. Asianajotoimiston asiakaskunnasta yli puolet on IT-alan yrityksiä  Aiemmin hän on toiminut useita vuosia asianajajana helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Kirjoittajalla on myös usean vuoden omakohtainen yrittäjäkokemus.