Kuukausittainen arkisto: kesäkuu 2014

Yrityksen selvitysvelvollisuus työvoiman vuokrauksessa ja alihankinnassa

Työvoiman vuokrauksessa työnantaja vuokraa työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoimanvuokrausyritys on tällöin työntekijän työnantaja, mutta työtä tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyritys ohjaa ja valvoo työntekijää ja määrää tämän tekemän työn sisällöstä.

Työsopimus on siis työntekijän ja työvoimanvuokrausyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen ja vuokrausyrityksen välillä solmitaan sopimus työvoiman vuokrauksesta. Käyttäjäyritys maksaa vuokrausyritykselle sopimukseen perustuvan korvauksen, ja työntekijän palkan maksaa hänen oma työnantajansa eli vuokrausyritys.

Tilaajan selvitysvelvollisuus ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta säädetään ulkopuolista työvoimaa käytettäessä selvitettävistä kysymyksistä. Lain velvoitteet koskevat tilaajaa, mutta käytännössä alihankintatyötä suorittavan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen on syytä varautua toimittamaan laissa tarkoitetut asiakirjat tilaajalle ennen sopimuksen tekemistä.

Millaisia tehtäviä selvitysvelvollisuus koskee?

Lain velvoitteet koskevat:

  1. tilaajaa, joka käyttää vuokrattua työvoimaa, ja
  2. tilaajaa, jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankkijan työntekijä silloin, kun tämän työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin.

Sellainen alihankintatyö, jota tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa, ei kuulu lain soveltamisen piiriin.

Selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät sellaiset tehtävät, jotka voidaan varsinaisen toiminnan toteuttamisen kannalta siihen liittymättöminä antaa ulkopuolisten suoritettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto-, vartiointi- ja pitopalvelujen alihankinta, ellei yritys itse toimi näillä toimialoilla.

Lain soveltamisalaan sen sijaan pääsääntöisesti kuuluvat esimerkiksi siivoustyö, isännöintipalveluiden hankinta sekä asunto-osakeyhtiöiden siivous- ja korjaustehtävät sekä tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyvät kuljetuspalvelut.

Rakentamiseen liittyvä laajempi selvitysvelvollisuus

Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lain soveltamisala on hieman laajempi.

Siellä lakia sovelletaan rakennuttajana toimivaan tilaajaan sekä sopimusketjussa kaikkiin niihin, jotka toimivat yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina. Näin ollen työkohteen ei tarvitse olla tilaajan oma työkohde, vaan myös nk. yhteinen työpaikka katsotaan laissa tarkoitetuksi työkohteeksi. Rakennusalaa koskeva säännös ei myöskään edellytä, että tilaajan sopimuskumppani olisi työnantaja. Laki ei myöskään edellytä, että rakennustoiminta liittyisi tilaajan omaan toimintaan.

Näin ollen yrityksen toimiessa rakennuttajana esimerkiksi omille toimitiloilleen, on lain tarkoittamat selvitykset pyydettävä. Uudis- ja korjausrakentamisen lisäksi lakia sovelletaan myös maa- ja vesirakennustoimintaan. Myös teiden, ratojen ja väylien hoito, tuotantolaitosten ja alusten kunnossapito- ja huoltotyöt kuuluvat säännösten piiriin.

Selvitysvelvollisuuden rajaukset

Selvitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7.500 euroa.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Tilaajalla ei olisi velvollisuutta selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä.

Selvitysvelvollisuutta ei myöskään ole, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena jo noin kahden vuoden jälkeen.

Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan voi vapautua selvitysvelvollisuudesta edellä mainituilla, sopimussuhteen vakiintumiseen perustuvilla perusteilla.

Tietoja ei tarvitse pyytää myöskään silloin, kun sopimusosapuolina ovat valtio, kunta ja seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia olisivat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö tai vastaava ulkomainen yritys.

Pyydettävät tiedot

Tilaaja on velvollinen pyytämään sopimuspuoleltaan seuraavat tiedot ennen sopimuksen tekemistä:

  1. onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. kaupparekisteriote tai muutoin kaupparekisteristä saadut vastaavat tiedot
  3. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
  4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty
  5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, on sopimuspuolen toimitettava vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. EU-maihin sijoittautuneet yritykset on rekisteröity ainakin kaupparekisteriä ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriä vastaaviin rekistereihin. EU-maista Suomeen lähetetylle työntekijälle annetaan nk. A1- tai E 101-todistus, josta voidaan todeta, että työntekijä kuuluu lähettävän maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin oman työnantajansa vakuuttamana.

Jos sopimusosapuolten välillä tehty sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimusosapuolen on toimitettava tilaajalle todistus verojen maksamisesta ja todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta 12 kuukauden välein.

Toimitettavat selvitykset eivät saa olla 3 kuukautta vanhempia, joten sellaisen alihankintayrityksen, joka jatkuvasti tarjoaa laissa tarkoitettua työtä useille eri tilaajille, on uusittava selvitykset säännöllisin väliajoin.

Tilaajan on säilytettävä saamansa selvitykset vähintään 2 vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt.

Tietojen luovuttaminen

Tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot sekä mahdollisen vuokratyövoiman käytön syy.

Tilaaja ei saa ilmaista alihankkijalta saamiaan salassa pidettäviä, siis veroja ja eläkemaksuja koskevia, tietoja eteenpäin.

Vuokratun työntekijän, siis työvoimanvuokrausyrityksen, on annettava henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä hänet siihen valtuuttaa.

Laiminlyöntimaksu

Tilaaja voidaan tuomita maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tämä on:

  1. laiminlyönyt laissa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden;
  2. tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
  3. tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 1 600 euroa ja enintään 16 000 euroa

Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä, jos tilaaja on täyttänyt lain mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista, todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt, että sopimuskumppani tai muu taho on ollut liiketoimintakiellossa.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa

Yritysjärjestelyistä V - Osakeyhtiön purkaminen

Yrittäjän lopettaessa liiketoimintansa vapaaehtoisesta, hän yleensä pyrkii myymään yrityksensä. Usein ostaja haluaa kuitenkin ostaa vain liiketoiminnan, jolloin yrittäjälle jää jäljelle yleensä vanha osakeyhtiö, jossa suurimpana varallisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppahinta. Jos yrittäjällä ei ole tarvetta saada kauppahintaa välittömästi henkilökohtaiseen käyttöönsä, hän voi pitää osakeyhtiön ”säästöporsaanaan” ja käyttää sitä omana sijoitusyhtiönään ja nostaa sieltä vuotuiset osingot.

Tässä artikkelissa keskityn kuitenkin osakeyhtiön purkamiseen ja sen verokohteluun yleisellä tasolla. Tämä on yritysjärjestelyitä koskevan kirjoitussarjan viides ja viimeinen kirjoitus, edelliset käsittelivät osakeyhtiön jakautumista ja sulautumista eli fuusioita sekä liiketoimintasiirtoa ja omien osakkeiden hankkimista osakeyhtiössä.

Purkamisen yhteydessä yrittäjän kannattaa aina käyttää omaa tilintarkastajaansa tai juristia verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua.

OSAKEYHTIÖN VAPAAEHTOINEN PURKAMINEN MENETTELYNÄ

Kun osakeyhtiö on päättänyt lopettaa toimintansa, se asetetaan yleensä selvitystilaan. Toimintansa lopettanut yhtiö ei yhtiöoikeudellisesti lakkaa olemasta, ellei sitä pureta selvitysmenettelyn kautta. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on realisoida yhtiön omaisuus ja selvittää yhtiön velat. Tämän jälkeen osakas saa osakkeilleen tulevan osuuden yhtiölle jäävästä nettovarallisuudesta (jako‐osa). Jos yhtiön varat eivät riitä velkojen maksuun, selvitysmiehen on luovutettava yhtiö konkurssiin. Purkamismenettely on mahdollista toteuttaa noin kuudessa kuukaudessa, mikäli velkojat eivät sitä vastusta ja osakkeenomistajat ovat yksimielisiä.

Yhtiön asettaminen selvitystilaan

Osakeyhtiö asetetaan purkamista varten selvitystilaan. Säännökset menettelystä ovat OYL 20 luvussa. Selvitystila voi olla vapaaehtoinen tai pakkoselvitys. Tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan vapaaehtoista selvitysmenettelyä.

Päätöksen osakeyhtiön vapaaehtoisesta purkamisesta tekee yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Samalla valitaan yksi tai useampi selvitysmies huolehtimaan purkamismenettelystä.

Purkamismenettelyssä yhtiön normaali toiminta ajetaan alas. Yhtiö on selvitystilan aikanakin kelpoinen tekemään sopimuksia ja myös ottamaan uutta velkaa. Pääsääntöisesti yhtiön liiketoiminta kuitenkin on lopetettava yhtiön joutuessa selvitystilaan, koska menettely tähtää omaisuuden realisointiin ja velkojen maksamiseen sekä säästön laskemiseen jako‐osien maksamiseksi.

Selvitysmenettely

Selvitysmies ilmoittaa rekisteriin selvitysmenettelyn alkamisesta ja myös tekee rekisteriviranomaiselle (PRH) hakemuksen julkisesta haasteesta yhtiön velkojille. Tässä haasteessa yhtiön (tuntemattomille) velkojille määrätään aika (ns. määrä‐ tai paikalletulopäivä), jolloin näiden viimeistään tulee ilmoittaa rekisteriviranomaiselle yhtiöltä olevat erääntyneet tai erääntymättömät saatavansa. Lisäksi julkista haastetta koskeva kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää. Tarkoituksena on saada selville yhtiön velkojen ja vastuiden määrä. Jos velkoja jättää ilmoittamatta saamisestaan, eikä saaminen ollut aikaisemmin yhtiölle tunnettu, saamisoikeus lakkaa.

Selvitysmies laatii tarvittaessa tilinpäätöksen siltä selvitystilaa edeltäneeltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa. Tilinpäätös annetaan mahdollisten tilintarkastajien tarkastettavaksi.

Selvitysmiehen tulee realisoida yhtiön omaisuutta sen verran kuin on tarpeen yhtiön velkojen maksamiseksi ja selvityskulujen suorittamiseksi. Selvitysmies voi päättää, mitä omaisuutta myydään ja miten omaisuuden myynti tapahtuu. Kaikki tiedossa olevat velat maksetaan. Jos velka on riitainen, erääntymätön tai sitä ei muusta syystä voida vielä maksaa, tarpeelliset varat pannaan erilleen.

Julkisen haasteen määräpäivän jälkeen, kun velat on maksettu tai mainitulla tavalla varoja laitettu erilleen näitä varten, selvitysmies jakaa yhtiön omaisuuden jäännöksen eli säästön. Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta.

Selvitysmies laatii ja antaa tehtävänsä suoritettuaan lopputilityksen yhtiökokoukselle. Lopputilitys käsittää kertomuksen selvitysmiehen hallinnosta ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta sekä tilintarkastajan lausunnon lopputilityksestä ja tilinpäätöksestä. Näiden toimien jälkeen selvitysmies kutsuu osakkeenomistajat yhtiökokoukseen tarkastamaan ja hyväksymään lopputilityksen.

Selvitysmenettely päättyy yhtiön purkautumiseen silloin, kun selvitysmiehet esittävät lopputilityksen yhtiökokouksessa.  Lopputilitys ilmoitetaan rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa kokouksesta. Selvitysmiehen tulee myös tehdä purkamisilmoitus kaupparekisteriin. Yhtiö katsotaan puretuksi kuitenkin jo, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa.

Osakeyhtiön purkaminen johtaa yhtiön lakkaamiseen, jolloin sen oikeussubjektius eli ‐ henkilöys sammuu. Purettu yhtiö ei voi poistamisen jälkeen hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Jos yhtiölle ilmaantuu uusia varoja, selvitystä on jatkettava.

Jakoosan maksaminen osakkaille

Osakkeenomistajilla on oikeus saada omistuksensa mukainen osuus yhtiön omaisuuden säästöstä. Yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys myös siitä, että varat tulee jakaa jollekin muulle taholle kuin osakkeenomistajille.

Jako‐osa maksetaan rahassa, elleivät kaikki osakkeenomistajat suostu siihen, että jako‐osana annetaan muuta omaisuutta, niin sanottu in natura ‐jako‐osa. Osakkeenomistajalle voidaan hänen suostumuksellaan siirtää jako‐osan yhteydessä myös yhtiön velkoja, mutta velallisen vaihtumiseen on tällöin saatava velkojan hyväksyminen. Samoin osakkeenomistajalle voidaan hänen suostumuksellaan siirtää jako‐osana myös yhtiön saatava.

Pääsääntöisesti jako‐osa annetaan selvitysmenettelyn loppuvaiheessa. Selvitysmies voi kuitenkin turvaavaa vakuutta vastaan antaa ennakkoa osakkeenomistajan jako-osuudesta.

OSAKEYHTIÖN PURKAMINEN VEROTUKSESSA YLEISESTI

Purkamisen yhteydessä yrittäjän kannattaa aina käyttää omaa tilintarkastajaansa tai juristia verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua.

Purkautuvan osakeyhtiön verotus

Alla käsitellään elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön purkamista. Purkautuvan osakeyhtiön verotus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä verovuodelta. Purkaminen merkitsee yhtiön elinkeinotoiminnan lopettamista, minkä yhteydessä yhtiö luovuttaa pois kaiken omaisuutensa. Purkautumisen ajankohtana pidetään päivää, jolloin selvitysmies antaa yhtiökokoukselle lopputilityksen.

Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon; vaihto‐, sijoitus‐, ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä, eli käypä arvo.

Luovutushinnan laskemisesta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa normaalisti kolmella tavalla;

  1. ennakkona tehdyt kulukirjaukset – poistot ‐ palautuvat verotettavaan tulon
  2. omaisuuden hankkimisen jälkeen syntynyt, ns. passiiviinen arvonnousu – todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon erotus – verotetaan yhtiön tulona
  3. tehdyt varaukset purkautuvat

Vastaavasti purkaminen voi realisoida omaisuuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutushintaa suurempi.

Oikeuskäytännössä yhteisön oman toiminnan perusteella syntynyttä liikearvoa, toiminimeä tai asiakasrekisteriä ei ole pidetty sellaisena omaisuutena, jonka käypä arvo olisi tuloutettava yhtiötä purettaessa. Kuitenkin, jos liikearvosta osa muodostuu erikseen luovutettavissa olevista aineettomista varallisuuseristä (kuten kustannusoikeuksista, patenteista, tavaramerkeistä taikka valmistus‐, malli‐ tai lisenssioikeuksista), tämän osan käypä arvo on tuloutettava. Yhtiön verotuksessa vahvistetut tappiot ja käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset eivät siirry jako‐osan saajalle. Yhtiön tekemät varaukset tuloutuvat purkautumisvuoden verotuksessa.

Purkautuvan osakeyhtiön henkilöosakkaan verotus

Kun purkautuvan osakeyhtiön osakas saa osakkeitaan vastaan jako‐osan, on kysymyksessä vaihto; osakkeet vaihdetaan yhtiön nettovaroista säästöstä, saatavaan jako‐osaan. Henkilöosakkaan saamaan jako‐osaan sovelletaan luovutusvoittoverotuksen säännöksiä.

Jako‐osana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan käypä arvo saannon hetkellä. Jako-osana saatu omaisuus arvostetaan samaan arvoon kuin mikä luetaan sen luovutushinnaksi purkautuvan yhtiön viimeisessä verotuksessa (ks. yllä).

Jako‐osan saantoajankohta on normaalisti sen yhtiökokouksen päivä, jolloin selvitysmies on esittänyt lopputilityksen. Jos varallisuutta on jaettu jako‐osan ennakkona, katsotaan saantoajankohdaksi jako‐osan luovutushetki. Jos jako‐osana on saatu kiinteistö tai arvopapereita, osakkaalle syntyy varainsiirtoverovelvollisuus.

Purkuvoitto (luovutusvoitto)

Jos saadun jako‐osan käypä arvo on suurempi kuin osakkeiden hankintameno, erotus on osakkeenomistajan tuloa (purkuvoittoa). Osakeyhtiön purkamisesta syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa. Pääomatulojen veroprosentti vuonna 2014 on 30% ja yli 40.000  euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %.

Henkilöosakkaan luovutusvoittoa laskettaessa jako‐osuuden käyvästä arvosta vähennetään TVL:n säännösten mukaan joko osakkeiden todellinen hankintameno tai osakkeiden omistusajan perusteella määräytyvän ns. hankintameno‐olettama. Hankintameno-olettama on aina vähintään 20 % myyntihinnasta. Jos osakas on omistanut osuuden yli 10 vuotta, on hankintameno-olettama 40 % jako-osuudesta.

Luovutustappio

Jos jako‐osuus on osakkeiden hankintamenoa pienempi ja osakkeet ovat yksityistä omaisuutta, syntyy luovutustappio. Henkilöomistajan verotuksessa purkutappioon sovelletaan TVL 50 §:n luovutustappiota koskevia säännöksiä, joiden mukaan purkutappio voidaan vähentää vain omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena seuraavana vuotena sitä mukaa kun voittoa kertyy.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysjärjestelyistä IV - Omien osakkeiden hankkiminen osakeyhtiössä

Nykyinen osakeyhtiölaki antaa useita vaihtoehtoja yhtiön omistuksen ja oman pääoman erien järjestelemiseen. Toimistomme hoitaa PK-yritysten sopimusasioiden lisäksi myös yrityskauppoja ja erilaisia yhtiöoikeudellisia yritysjärjestelyjä.

Tässä artikkelissa käsitellään yhtiön omien osakkeiden lunastamista ja hankkimista vapaaehtoisella kaupalla. Tämä on yritysjärjestelyitä koskevan kirjoitussarjan neljäs kirjoitus, edelliset käsittelivät osakeyhtiön jakautumista ja sulautumista eli fuusioita sekä liiketoimintasiirtoa. Seuraava ja tämän kirjoitussarjan viimeinen kirjoitus käsittelee osakeyhtiön purkamista.

Osakeyhtiö voi hankkia haltuunsa ja pitää hallinnassaan omia osakkeitaan. Omia yhtiö voi saada neljää kautta:

a) yhtiö voi antaa itselleen maksuttoman osakeannin ja rekisteröidä hallintaansa omia osakkeitaan,

b) yhtiölle voi tulla sen omia osakkeita yrityskaupan tms. järjestelyn yhteydessä,

c) yhtiö voi hankkia omia osakkeita osakkeenomistajaltaan vapaaehtoisella järjestelyllä, tai

d) yhtiö voi lunastaa osakkeitaan vastoin osakkeenomistajan tahtoa tai osakkeenomistaja voi vaatia, että yhtiö lunastaa hänen omistamiaan osakkeita

Käsittelen tässä artikkelissa kohdassa c) mainittua hankkimista ja kohdassa d) mainittua lunastamista. Yhtiö voi myös ottaa pantiksi omia osakkeitaan, mitä ei nyt lainkaan käsitellä.

Osakeyhtiölain terminologiassa omien osakkeiden hankkiminen on vapaaehtoinen, sopimukseen perustuva toimi, jossa osake hankitaan tarjouksesta. Osakkeiden lunastaminen sen sijaan on pakkotoimi, jolla osakkeenomistajan on luovutettava osakkeensa  yhtiölle joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta. Yksityisessä osakeyhtiössä Yhtiölle hankittavien osakkeiden määrä on rajattu vain niin, että yhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan. Vähintään yksi osake tulee siten olla ulkopuolisen omistuksessa.

PÄÄTÖKSENTEKO OSAKKEIDEN HANKKIMISESSA JA LUNASTAMISESSA

Hankkimisesta ja lunastamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yksityisessä osakeyhtiössä päätökseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö eli enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Yhtiökokous voi itse päättää hankkia omia osakkeita tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta.

Lähtökohtana omia osakkeita hankittaessa on osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu siten, että kultakin osakkeenomistajalta hankitaan osakkeita vanhan omistuksen suhteessa. Omia osakkeita voidaan kuitenkin hankkia myös muussa suhteessa tietyin ehdoin. Tällöin puhutaan suunnatusta hankkimisesta.

Suunnattu osakkeiden hankkiminen

Suunnatun hankkimisen tai vastaavan valtuutuspäätöksen edellytyksenä on, että siihen on yhtiönkannalta painava taloudellinen syy, sekä se, 2/3 enemmistö yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Koska suunnattu hankkiminen merkitsee yhtiön varojen käyttämistä osakkeenomistajien kannalta epäsuhteisesti, on suunnatun hankkimisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa kiinnitettävä erityistä huomiota tarjotun vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan suhteeseen. Mahdollisen ylihinnan maksaminen voi olla laitonta varojenjakoa.

Jos hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää suunnatusta hankkimisesta taikka hallituksen valtuuttamisesta sellaiseen hankkimiseen, asiasta on erikseen mainittava yhtiökokouskutsussa.

Omien osakkeiden lunastaminen

Yhtiö voi lunastaa omia osakkeitaan osakkeenomistajalta yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen nojalla sekä enemmistövallan väärinkäyttämistä koskevassa menettelyssä. Muutoin omia osakkeita voidaan lunastaa vain, kun yhtiöjärjestykseen sisältyy tätä koskeva nimenomainen määräys. Yksityisessä osakeyhtiössä päätöksen lunastamisesta voi tehdä hallitus. Julkisessa osakeyhtiössä yhtiön lunastusoikeuden käyttämisestä päättää yhtiökokous.

OMAT OSAKKEET YHTIÖN HALLUSSA

Yhtiö voi menetellä omien osakkeiden suhteen kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

a. osakkeet voidaan säilyttää yhtiön hallussa

b. osakkeet voidaan luovuttaa

c. osakkeet voidaan mitätöidä.

Yksityinen osakeyhtiö voi määräajatta säilyttää omat osakkeensa hallussaan, jos ne on hankittu osakeyhtiölain mukaisesti.

Yhtiön hallussa omat osakkeet eivät tuota osakeoikeuksia. Niillä ei esimerkiksi saa äänestää yhtiökokouksessa. Tällaisille osakkeille ei jaeta osinkoakaan, eivätkä ne ylipäätään oikeuta varojen jakamiseen. Osakkeita ei oteta lukuun, kun pätevän yhtiökokouspäätöksen tekemiseen edellytetään kaikkien osakkeenomistajien tai määräosan suostumus. Osakkeilla ei myöskään ole yhtiön taseessa arvoa, toisin sanoen osakkeet eivät edusta yhtiölle varallisuusarvoa.

Omien osakkeiden luovuttaminen

Yhtiö voi luovuttaa hallussaan olevat omat osakkeensa. Tähän sovelletaan osakeantia koskevia menettelyjä, ja luovutus tapahtuu sen vuoksi samassa järjestyksessä kuin uusien osakkeiden antaminen. Osakkeenomistajalla on etuoikeus saada luovutettavia omia osakkeita omistuksensa suhteessa. Osakkeita voidaan luovuttaa myös suunnatulla osakeannilla, kun tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Omien osakkeiden luovuttamisesta päättää yhtiökokous tai hallitus yhtiökokouksen valtuutuspäätöksen nojalla. Omien osakkeiden luovuttaminen osakeannilla on yhtiön päätettävissä. Vastoin osakeyhtiölain säännöksiä hankitut tai lunastetut omat osakkeeton kuitenkin luovutettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua saannosta.

Omien osakkeiden mitätöiminen

Hallitus voi milloin tahansa päättää mitätöidä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Mitätöiminen lakkauttaa osakkeeseen perustuvat oikeudet, osake poistetaan osake‐ ja osakasluettelosta. Tällaisen päätöksen voi tehdä hallitus, jos osakkeiden mitätöiminen ei vaikuta, kuten normaalisti on tilanne, osakepääomaan eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen. Mitätöiminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä. Osakkeet on mitätöity, kun ilmoitus on rekisteröity.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

 

Yritysjärjestelyistä III - Liiketoimintasiirto perustettavaan tytäryhtiöön

Liiketoimintasiirtoa käytetään yleensä liiketoimintakaupan esijärjestelynä, kun vanhassa yhtiössä on esimerkiksi runsaasti verotuksessa vahvistettuja tai varauksia tappiota, jotka muuten menetettäisiin. Liiketoimintakaupassa liiketoiminnan ostaja sitten ostaisi uuden yhtiön osakkeet omaisuusyhtiöltä, jonne myös luovutuksesta saatu voitto tuloutuisi.

Tämä on yritysjärjestelyitä koskevan kirjoitussarjan kolmas kirjoitus, edelliset käsittelivät osakeyhtiön jakautumista ja sulautumista eli fuusioita. Seuraavat kirjoitukset käsittelevät omien osakkeiden hankkimista osakeyhtiössä ja osakeyhtiön purkamista.

Oikeudellinen toteutus

Osakeyhtiön jakautumisen vaihtoehtona on  liiketoimintasiirto. Vanhasta yrityksestä voidaan erottaa liiketoiminnan jatkamisen kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus myös Elinkeinoverolain (EVL) 52d §:ssä tarkoitetulla liiketoimintasiirrolla. Jakautumisen ja liiketoimintasiirron selvin ero on siinä, että jakautumisessa yhtiö pilkotetaan vanhojen omistajien omistuksessa useaksi yhtiöksi. Liiketoimintasiirrossa uuden yhtiön sen sijaan omistaa liiketoiminnan luovuttaja eli vanha yritys. Eli tässä syntyy konserni, jossa ylimääräinen varallisuus jää vanhaan yhtiöön ja liiketoiminta siirtyy tytäryhtiöön.

Liiketoimintasiirto on taloudellisesti liiketoiminnan luovutus sellaisin ehdoin, että vastikkeena saadaan uuden yrityksen osakkeita. Liiketoimintasiirto on EVL:n verohuojennuttu yritysjärjestelykeino. Normaalisti luovutuksen verokohtelusta poiketen luovutukseen sovelletaan jatkuvuuden periaatetta, eli taseen erät siirtyvät kirjanpitoarvoin uudelle yritykselle. Liiketoimintasiirrosta ei tällöin aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia kummallekaan yritykselle, vaan verotus lykkääntyy odottamaan ajankohtaa, jolloin vastaanottava yhtiö luovuttaa sille siirtyneen omaisuuden.

Liiketoimintasiirron edellytyksenä on, että liiketoiminta muodostaa riittävän erillisen ja omavaraisen kokonaisuuden. Menettelyn haittapuolena on, että voidaan pitää sitä, että liiketoimintasiirrossa omaisuuden siirtohinnat lukitaan kirjanpitoarvoihin ja mm.  siirtyvään liiketoimintaan liittyvä liikearvo ei kirjaudu näkyviin.

Liiketoimintakokonaisuuden käsite

Siirrettävän varallisuuden tulee muodostaa siirtävässä yhtiössä liiketoimintakokonaisuus. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön liiketoimintaan liittyviä varoja ja velkoja ja muita velvoitteita, jotka organisatorisesti muodostavat itsenäisesti toimeen tulevan taloudellisen yksikön. Säännöksen lähtökohta on, että liiketoimintakokonaisuuden muodostava varallisuuskokonaisuus siirretään sellaisenaan. Vain siirrettävään toimintaan liittyvät varat ja velat voidaan siirtää

Liiketoimintasiirron edellytykset

Liiketoimintasiirrossa tulee siirtää kaikki liiketoiminnan osaan kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Toisaalta on mahdollista olla siirtämättä esimerkiksi siirrettävän toiminnan käytössä olevat toimitilat, jos menettely palvelee konsernin kiinteistöomistuksen keskittämistä. 

Liiketoimintasiirtoon sisällytettävät taseen erät

Taseen pysyvissä vastaavissa olevat liiketoimintakokonaisuuteen liittyvät varat tulee siirtää liiketoimintasiirrossa. Siirtohintana käytetään yhtiön nykyisiä kirjanpitoarvoja

Myyntisaamisten osalta noudatetaan myös pääsääntöä. Siirrettävään toimintaan liittyvät saamiset tulee siirtää Jos saamisten siirto ei sopimusten perusteella ole mahdollista, tulee siirtävän yhtiön ja vastaanottavan yhtiön välille muodostaa keskinäiset saamiset, jotka ehdoiltaan vastaavat olemassa olevien myyntisaamisten ehtoja. 

Rahoitusomaisuutta voidaan siirtää kohtuullista käyttöpääomaa (1-3 kuukautta) vastaava määrä. 

Siirrettävään toimintaan kohdistuvat lyhyt- ja pitkäaikaiset velat tulee siirtää. Oikeuskäytännön mukaan myös siirrettävään toimintaan kohdistuva osuus yleistä rahoitusta varten otetuista pitkäaikaisista veloista tulee siirtää. Muun selvityksen puuttuessa siirrettävän yleislainan määrä voi vastata siirrettävien varojen osuutta siirtävän yhtiön taseen loppusummasta.

Maksuunpannut kotimaan ja ulkomaan tuloverovelat tulee huomioida liiketoimintasiirrossa, jos erät liittyvät siirrettävään liiketoimintaan. Koska verovelvollinen ei voi siirtää itse velkasuhdetta vastaanottavalle yhtiölle, tulee siirtävän ja vastaanottavan yhtiön välille muodostaa keskinäinen velkasuhde siltä osin kuin erät liittyvät siirrettävään toimintaan.

 Siirtyvään toimintaan liittyvät ostovelat tulee siirtää. Vastaanottavaan yhtiöön siirtyvään henkilöstöön kohdistuvista palkoista, vuosilomapalkoista ja eläkevakuutusmaksuista muodostuvat siirtovelat tulee siirtää vastaanottavalle yhtiölle. Siltä osin kuin itse velkasuhdetta ei voida siirtää, tulee siirtävän ja vastaanottavan yhtiön välille muodostaa keskinäinen velkasuhde.

Vastike liiketoimintasiirrossa

Vastikkeeksi siirrettävästä liiketoiminnasta saadaan antaa vain vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastikkeena ei siten saa antaa rahaa tai edes tasauseränä käyttää rahaa, eikä myöskään yhtiön haltuun hankittuja omia osakkeita saa antaa vastikkeeksi.

Tätä järjestelyä käytetään yleensä liiketoimintakaupan esijärjestelynä, kun vanhassa yhtiössä on esimerkiksi runsaasti verotuksessa vahvistettuja tai varauksia tappiota, jotka muuten menetettäisiin. Liiketoimintakaupassa liiketoiminnan ostaja sitten ostaisi uuden yhtiön osakkeet omaisuusyhtiöltä, jonne myös luovutuksesta saatu voitto tuloutuisi. 

Sopimusten siirto

Velvoiteoikeudellisen perussäännön mukaan velkavastuun siirtämiseen vaaditaan aina velkojan suostumus. Sen vuoksi ilman velkojien suostumusta voidaan kaupassa luovuttaa vain liiketoiminta siihen liittyvä varallisuus, mutta ei velkoja tai vastuita. Tämä pätee myös sopimuksiin. Käytännössä sopimusten ja velkavastuun siirtoon tulisi aina hankkia sopimuskumppanin tai velkojan hyväksyminen.

Velat, takuut ja vastuut

Yllä esitetty pätee myös annettuihin takuisiin, oli se sitten sopimusperusteinen tai esimerkiksi lakiperusteinen 10 vuoden vastuu piilevistä virheistä. Eli liiketoimintasiirron saaja voi ottaa vastatakseen takuut ja esimerkiksi suunnittelutöihin liittyvät vastuut, mutta ilman velkojan (esim. suunnittelutyön tilaajan) suostumusta tehty siirto ei vapauta liiketoiminnan myyjä vastuusta suhteessa velkojaan tai sopimuskumppaniin.

Uuden yhtiön osakkeiden arvostaminen tulevassa myynnissä

Vastikkeeksi saatujen osakkeiden varallisuusyhtiön verotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen, omaisuus ja varat, määrä, (kirjanpitoarvo) vähennettynä siirtyneiden velkojen määrällä.

Ennakkoratkaisun hakeminen verottajalta

Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä kannattaa hakea verottajalta ennakkoratkaisua suunnitellun järjestelyn verotuksesta.  Järjestelyn toteuttamisen suunniteluun ja hakemuksen laatimiseen verottajalle ennakkoratkaisun saamiseksi järjestelyn verokohtelusta tulee varata muutamia viikkoja. Verottajalla menee oma aikansa päätöksen antamiseen. Tähän tulee varata vähintään kuukausi aikaa.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.

Yritysjärjestelyistä II - Osakeyhtiön jakautumisesta

Ennen yritys- tai liiketoimintakauppaa voidaan myytäväksi tarkoitettu liiketoimintakokonaisuus irroittaa vanhasta osakeyhtiöstä joko jakautumisella tai liiketoimintasiirrolla. Se kumpi vaihtoehto on järkevämpi ja verotuksellisesti edullisempi täytyy erikseen tapauskohtaisesti harkita. Yrityskaupan jälkeen, kun on ostettu toimivan yhtiön osakkeet, tulee yleensä ajankohtaiseksi ostetun yhtiön toimintojen sulauttaminen ostaneeseen yhtiöön, joka voidaan toteuttaa tytäryhtiösulautumisella, jota käsiteltiin edellisessä kirjoituksessa. Liiketoimitasiirtoa käsitellään seuraavassa artikkelissa.

Jakautumisella tarkoitetaan tässä kirjoituksessa osakeyhtiölain 17 luvussa säänneltyä jakautumista. Jakautuminen voi tapahtua kokonaan tai osaksi. Kokonaisjakautumisessa kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle.

Kokonaisjakautumisessa vastaanottavia yhtiöitä tulee olla vähintään kaksi, mutta osittaisjakautumisessa riittää yksi vastaanottava yhtiö. Jakautuminen oi tapahtua joko toimivaan yhtiöön tai perustettavaan yhtiöön.

KOKONAISJAKAUTUMINEN

Jakautumista käytetään usein omistajanvaihdoksen valmisteluun erottamalla yrityskokonaisuudesta sellainen osa, joka aiotaan siirtää uudelle omistajalle. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen valmistelemiseksi vanhempien omistamasta yhtiöstä voidaan varsinainen liiketoiminta eli aktiivivarallisuus erottaa omaksi yhtiöksi ja siirtää toiseen yhtiöön liiketoiminnan kannalta passiivinen omaisuus. Jakautumisen jälkeen aktiivinen liiketoimintayhtiö luovutetaan yritystoimintaa jatkaville lapsille. Taseen leikkaaminen tällä tavalla osiin alentaa osakkeiden siirto-/myyntihintaa. Samanlainen tavoite voi liittyä ulkopuolisen ostajan kanssa tehtävään yrityskauppaan.

Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat osakkeistaan vastikkeeksi yhden tai useamman vastaanottavan yhtiön osakkeita tai muuta omaisuutta, sitoumuksia tai rahaa. Lakiteknisesti kokonaisjakautumista pidetään pääasiallisena jakautumiskeinona. Soveltuvin osin sen menettelytapoja noudatetaan osittaisjakautumisessa.

OSITTAISJAKAUTUMINEN

Osittaisjakautumisessa on soveltuvin osin sama menettely, mutta jakautuva yhtiö ei purkaannu. Osittainen jakautuminen mahdollistaa mm. monialayrityksen yhden tai useamman toimialan siirron erilliseen yhtiöön tai esim. tuotannon ja markkinoinnin jakamisen erillisiksi yhtiöiksi. Vastaanottava yhtiö voidaan perustaa tässä yhteydessä tai sillä voi jo olla muuta liiketoimintaa tai se voi myös olla toimimaton yhtiö, niin sanottu pöytälaatikkoyhtiö.

Osittainen jakautuminen voi tapahtua alentamalla jakautuvan yhtiön osakepääomaa ja jakamalla vastaanottavalle yhtiölle osakepääoman alentamisessa vapautuneita varoja. Välttämättä osakepääomaa eitarvitse alentaa, vaan asia voidaan hoitaa myös alentamalla pois siirtyvän omaisuuden nettoarvolla vapaata omaa pääomaa.

Käytännössä osittaisjakautumisen tavan varsin usein määrää verolaki, koska vain tietyllä tavalla toteutettu jakautuminen voidaan hyväksyä verotuksessa. Elinkeinoverolain mukaan osittaisjakautumisessa voidaan siirtää vain tietynlainen liiketoimintakokonaisuus, ja jakautuvaan yhtiöön tulee myös jäädä vähintään yksi tällainen liiketoimintakokonaisuus. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön osan kaikkia varoja ja vastuita, jotka muodostavat itsenäisen toiminnan eli omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön.

JAKAUTUMISMENETTELY

Jakautumistapahtumassa on useita vaiheita. Sulautumisen käsittelyyn on kaupparekisterissä on varattava vähintään neljä kuukautta Jakautumista koskevat säännökset ovat yhteisiä sekä julkisille osakeyhtiöille että yksityisille osakeyhtiöille. Osakeyhtiölain säännökset jakautumisesta on kirjoitettu ensisijaisesti julkisia osakeyhtiöitä varten, joten menettelytavat voivat olla yksityisten osakeyhtiöiden tarpeisiin nähden ylimitoitettuja. Yksityisissä osakeyhtiöissä näistä menettelytavoista saadaan kuitenkin poiketa monin kohdin, jos osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, joten esim. perheyhtiöissä tai muissa harvainyhtiöissä menettelyt voidaan tarvittaessa saada hyvinkin joustaviksi.

Jakautumissuunnitelma

Jakautumissuunnitelmassa on oltava tietyt vähimmäisehdot. Keskeinen osa suunnitelmaa on varallisuusselvitys, josta tilintarkastaja antaa lausuntonsa. Varallisuusselvityksessä annetaan mm.

  • selvitys jakautuvan yhtiön varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista,
  • ehdotus jakautuvan yhtiön varojen ja velkojen jakamisesta kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle, ja
  • ehdotus jakautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen.

Tilintarkastaja arvioi lausunnossaan, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Lausunto on käytännössä tärkeä peruste, kun osakkeenomistaja arvioi ehdotettua vastiketta. Osittaisessa jakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.

Kuulutusmenettely

PRH antaa jakautuvan yhtiön hakemuksesta jakautuvan yhtiön velkojille kuulutuksen, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista määräpäivään mennessä. Rekisteriviranomainen julkaisee kuulutuksen Virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröi sen viran puolesta. Yhtiön tulee lähettää jäljennös kuulutuksesta tunnetuille velkojilleen viimeistään kuukausi ennen määräpäivää.

Velkojan suoja jakautumisessa

Velkojien suoja on järjestetty jakautumisessa kahdella tavalla. Velkojia suojaa välittömästi se, että jokainen velkoja voi vastustaa jakautumista kuulutusmenettelyssä. Vastustamisoikeuden lisäksi velkojia suojaa välillisesti se, että jokainen vastaanottava yhtiö vastaa eräin rajoituksin jakautuvan yhtiön veloista yhteisvastuullisesti.

Jos velkoja on vastustanut jakautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä yhtiölle viipymättä. Jos velkoja vastustaa hakemusta, yhtiöiden tulee joko maksaa velkojan saaminen tai asettaa sen maksamisesta ensi sijassa velkojan ja riitatapauksessa tuomioistuimen hyväksymä vakuus.

Ensisijainen vastuu siirtyvästä velasta on sillä yhtiöllä, josta jakautumissuunnitelman mukaan tulee uusi velallinen. Muut vastaanottavat yhtiöt vastaavat vain toissijaisesti. Tämä merkitsee, että jakautumissuunnitelmassa mainitusta velasta velkoja voi vaatia näiltä muilta vastaanottavilta yhtiöiltä suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta.

Jakautumisen täytäntöönpano

Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta neljän kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä sillä uhalla, että jakautuminen raukeaa. Täytäntöönpanoilmoitukseen liitetään mm. tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto jakautumissuunnitelmassa olevasta selvityksestä, joka koskee jakautuvan yhtiön varoja, velkoja ja omaa pääomaa ja niiden arvostamiseen vaikuttavia seikkoja. Siirrettävien varojen riittävyys oman pääoman maksuksi arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin täytäntöönpanoilmoitus tehdään.

Lopputilitys

Kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on lisäksi mahdollisimman pian jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, eli lopputilitys. Lopputilitys annetaan tilintarkastajalle, jonka on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus.

JAKAUTUMISEN VAIKUTUKSET

Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti merkitsee varojen ja velkojen seuraantoa ja kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön purkautumista sekä uusien vastaanottavien yhtiöiden syntymistä.

Jakautumisen tullessa voimaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat oikeuden suunnitelmassa määrättyyn  (jakautumis)vastikkeeseen. Osakkeenomistajalla on oikeus saada vastiketta osakeomistuksensa suhteessa. Tätä varten hänelle annetaan pääsääntöisesti vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi kuitenkin olla myös rahaa, muuta omaisuutta tai sitoumuksia.

 

Jari Sotka
OTM, MBA

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja, joka työskentelee omassa asianajotoimistossaan. Toimisto on keskittynyt erityisesti pk-yritysten palvelemiseen. Ennen omaan toimistoon siirtymistään hän on työskentellyt useita vuosia asianajajana isossa liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa.